Työelämätutkimus: Työn kuormittavuus väheni ensimmäistä kertaa vuosiin – suomalaisten kiinnostus vaihtaa työpaikkaa yhä laskussa 

Työpaikan vaihtamisen motiiveissa palkan merkitys on laskenut ja merkityksellisyyden tärkeys noussut. Yhä useampi suomalainen (36 % vastaajista) uskoo olevansa työelämässä vielä 70-vuotiaana. Puolet (49 %) suomalaisista suhtautuu tekoälyyn työelämässä yleisesti myönteisesti, ja joka kolmas työssäkäyvä käyttää tekoälyä työssään viikoittain. Tulokset selviävät työssäkäyvien suomalaisten odotuksia ja aikomuksia selvittäneestä, työelämäyhtiö Baronan vuosittain toteuttamasta Työelämätutkimuksesta. 

Työvoiman liikkuvuus toistaiseksi ennallaan 

Työelämätutkimus kertoo, miten työssäkäyvät suhtautuvat työpaikan vaihtamiseen: 

• 15 % on vaihtanut työpaikkaa viimeisen vuoden aikana, missä ei muutosta edelliseen mittausajankohtaan. 

• Työpaikkaa vaihtaneista valtaosa (77 %) on vaihtoon tyytyväinen. 

• Työpaikan vaihtoa harkitsee 34 % työssäkäyvistä, missä laskua 1 %-yksikkö viime vuoteen ja 4 %-yksikköä vuoteen 2024 verrattuna. Alle 40-vuotiaista työpaikan vaihtoa harkitsee yli 40 % vastaajista. 

• Toimialaa on vaihtanut 7 % työssäkäyvistä. Osuus on sama kuin viime vuonna. 

Työpaikan vaihtoa harkitaan edelleen eniten palkan vuoksi. Palkkaan toivoo muutosta 61 % vastaajista, mikä on kuitenkin 8 %-yksikköä vähemmän kuin vuosi sitten.  

Työn merkityksellisyyteen kaipaa muutosta 29 % vastaajista, mikä on 6 %-yksikköä enemmän kuin vuosi sitten ja eniten suosiota kasvattanut motivaatiotekijä vaihtoon. Työn merkityksellisyys painottuu eniten yli 60-vuotiaissa (38 % ikäluokan vastaajista) ja vähiten alle 30-vuotiaissa (27 % ikäluokan vastaajista). Myös toimialan vaihtoa harkitsevien keskuudessa työn merkityksellisyys vaikutti aiempaa enemmän (36 % toimialan vaihtoa harkitsevista, kasvua 3 %-yksikköä viime vuoteen nähden). 

Ensimmäistä kertaa Työelämätutkimuksessa selvitettiin myös syitä sille, miksi työpaikan vaihtoa ei harkita. Niille työssäkäyville, jotka eivät tällä hetkellä harkitse työpaikan vaihtoa, yleisin syy pysyä nykytyössä oli puute sopivista avoimista työpaikoista (40 % niistä, jotka eivät harkitse työpaikan vaihtoa). 

“Yleisesti ottaen työvoiman liikkuvuus on pysynyt ennallaan, mutta työssäkäyvien aikeissa ja asenteissa on kuitenkin nähtävissä muutosta. Työpaikan vaihtohalukkuus ei ole laskenut siksi, että ihmiset olisivat erityisen tyytyväisiä, vaan siksi, että merkittävä osa ei löydä työmarkkinoilta heille sopivia avoimia työpaikkoja. Työnantajien on tärkeä tiedostaa tämä ja huolehtia, että henkilökunnalle riittää kehitys- ja etenemismahdollisuuksia oman talon sisällä”, toteaa Baronan kehityspäällikkö Teemu Junkkarinen ja jatkaa: 

“Työpaikan vaihdon taustatekijöissä on tapahtunut muutoksia. Palkka on edelleen tärkein syy harkita vaihtoa, mutta sen selvästi pienentynyt osuus kertoo esimerkiksi inflaation hellittämisestä. Suurin muutos on kuitenkin tapahtunut työn merkityksellisyyden tärkeyden kasvussa. Viime vuodet ovat olleet täynnä epävarmuutta, ja tällaisessa tilanteessa merkityksellinen työ voi toimia entistä tärkeämpänä psykologisena turvatekijänä.” 

Työssäkäyvistä 17 % on valmis muuttamaan työn perässä toiselle paikkakunnalle. Osuus on pysynyt vuodesta toiseen samalla tasolla. 

Työssäkäyvien hyvinvoinnissa myönteistä kehitystä 

Työssäkäyvien hyvinvoinnissa on koettu myönteisiä muutoksia: 

• Tutkimuksen mittaushistorian ajan jatkunut kokemus työn kuormituksen lisääntymisestä on viimein kääntynyt laskuun: työn kuormittavuudesta kertoi nyt 52 % vastaajista, mikä on 6 %-yksikköä vähemmän kuin vuosi sitten. 

• Harvempi on tehnyt pidempiä työpäiviä: 34 % vastaajista, laskua 5 %-yksikköä vuotta aiempaan. 

• Yli kaksi kolmannesta (69 %, ei muutosta) työssäkäyvistä kokee henkisen hyvinvointinsa hyväksi. Selvästi parhaiten voivat yli 60-vuotiaat työssäkäyvät (85 % vastaajista), heikoiten 30–39-vuotiaat (62 % vastaajista). 

Kaikki hyvinvointia koskevat mittarit eivät kuitenkaan osoita samaan suuntaan. Eniten heikentynyt osa-alue on kokemus työn joustavuus: sen koki lisääntyneen enää 39 % vastaajista, mikä on 7 %-yksikköä vähemmän kuin vuosi sitten. Myös työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen heikentyi (osuus 39 %, laskua 7 %-yksikköä). 

“Tutkimuksemme tulosten perusteella suomalaisen työssäkäyvien hyvinvoinnissa on havaittavissa pientä käännettä parempaan. Pitkät työpäivät vaikuttavat vähentyneen, minkä taustalla voi olla esimerkiksi suhdanteesta johtuva työmäärän väheneminen. Työelämän vaativuudesta on myös puhuttu paljon, joten tulokset voivat kertoa myös siitä, että työpaikoilla on aidosti ryhdytty tukemaan henkilöstöä”, Junkkarinen sanoo ja jatkaa: 

“Samalla työn joustavuus on kuitenkin heikentynyt selvästi, mikä voi viitata esimerkiksi työaikakäytäntöjen kiristymiseen. Työnantajien kannattaa olla valveilla ja varmistaa, että henkilöstön kuormitus ei lähde hallitsemattomaan kasvuun sitten, kun talous ja kysyntä ja sen myötä myös työmäärä lähtevät nousuun. Tämä pieni myönteinen käänne kuormituksessa voi kääntyä nopeasti takaisin ilman rakenteellisia muutoksia organisaatioissa, erityisesti työelämän muuttuessa aiempaa nopeammalla tahdilla.” 

Työssäkäyvistä 39 % sanoo saavansa työpaikalta apua myös muihin kuin työhön tai terveyteen liittyviin ongelmiin. 36 % ei koe saavansa tällaista apua. Oikeanlaiset kanavat vapaa-ajan hyvinvointihaasteiden käsittelyyn löytyy 31 %:n mielestä, kun taas 36 % vastaajista ei koe sellaisia löytyvän omalta työpaikalta. 

Yhä useampi suomalainen uskoo olevansa työelämässä vielä 70-vuotiaana. Näin ajattelee 36 % työssäkäyvistä, mikä on 6 %-yksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Ajatus työelämässä olemisesta yli 70-vuotiaana ahdistaa 74 %:ia vastaajista, missä nousua 2 %-yksikköä. 

Puolet suomalaisista suhtautuu tekoälyyn myönteisesti

Suomalaiset työssäkäyvät suhtautuvat tekoälyyn työelämässä varsin myönteisesti. Tekoälyn käyttöön työelämässä yleisesti suhtautuu positiivisesti 49 % työssäkäyvistä. Omalla työpaikalla tapahtuvaa tekoälyn käyttöä puoltaa 41 % vastaajista, ja työnhaussa tapahtuvaa käyttöä 36 % vastaajista. 

Tekoälyyn liittyviä tuloksia: 

• Tasan puolet suomalaisista työssäkäyvistä ovat kiinnostuneita ja uteliaita hyödyntämään tekoälyä työssään. Miehissä kiinnostuneita on 56 % ja naisissa 44 %. Alle 30-vuotiaat ovat hieman uteliaampia kuin vanhemmat ikäryhmät. 

• Vajaa viidennes (19 %) kokee, että oma esihenkilö odottaa häneltä tekoälyn käyttöä töissä. 

• Vain 16 % työssäkäyvistä pelkää, että tekoäly korvaa heidät työmarkkinoilla lähivuosina. 

Tekoälyä käyttää työssään viikoittain 32 % vastaajista. Miehistä 36 % ja naisista 27 % hyödyntää tekoälyä joka viikko. Ikäryhmien välillä on hyvin pieniä eroja: alle 30-vuotiaista 35 % käyttää tekoälyä viikoittain ja yli 60-vuotiaistakin näin tekee 33 %. Tekoälyä ei käytä lainkaan 39 % työssäkäyvistä. 

Tekoälyn käytön koetaan olevan kannattavaa ja järkevää. Vastaajista 77 % kokee, että tekoälyn käytöstä on ollut hyötyä omassa työssä. Tekoälyä käytetään eniten tiedon ja vastausten etsimiseen (68 % vastaajista), tekstin tuottamiseen (43 %) ja ongelmien ratkaisemiseen (38 %). 

“Tulokset kertovat, että tekoäly alkaa olla kiinteä osa hyvin monen suomalaisen työarkea, ja heistä ylivoimainen enemmistö kokee tekoälyn käytön hyödylliseksi.  

Tämä osoittaa, että tekoäly ei ole enää hypeä vaan siitä saadaan konkreettista arvoa omaan työhön. Koska tekoäly on uusi yleiskäyttöinen teknologia, sitä ei opita koulutuksella samalla tavalla kuin perinteisiä työkaluja, vaan käyttämällä ja soveltamalla. Siksi työnantajien tulee huolehtia riittävästä yksilöllisestä tuesta eri tehtäviin.” 

Työssäkäyvistä 64 % katsoo, että he tulevat tarvitsemaan uutta osaamista ja tietotaitoa lähivuosina. Eniten kaivataan ammatillista substanssiosaamista (34 % vastaajista), tekoälyn hyödyntämiseen liittyviä taitoja (29 %) ja digitaitoja (24 %). 

Vuodesta 2021 lähtien toteutetussa Työelämätutkimuksessa haastateltiin 2 052 työssäkäyvää, 18–67-vuotiasta suomalaista. Tutkimus jakautuu viiteen osa-alueeseen: työpaikka ja työura, osaaminen, hyvinvointi, tekoäly sekä työelämän kansainvälistyminen. Sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan edustavan tutkimuksen aineiston keräsi Norstat marras-joulukuussa 2025.  

Tutkimusraportti löytyy täältä: https://www.barona.fi/tyoelaman-tutkimus 

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:

Teemu Junkkarinen, kehityspäällikkö, Barona 
050 520 7967 
teemu.junkkarinen@barona.fi