Ba­ro­nan työ­nan­ta­ja­tut­ki­mus: Yhä useampi yritys rekrytoinut ulkomaista työvoimaa – pieniä merkkejä työmarkkinoiden piristymisestä

 

• Kansainvälistä työvoimaa työllistävien yritysten osuus on kasvanut viime vuodesta jopa 7 prosenttiyksikköä. 

• Myös keskustelu kansainvälisten osaajien palkkaamisesta on lisääntynyt 4 prosenttiyksikköä.

• Osaajapulasta kärsivien yritysten osuus on laskenut 8 prosenttiyksikköä, mutta samalla työvoimapulasta yhä kärsivien yritysten rekrytointitilanne on vaikeutunut merkittävästi. 

• Tulokset ovat peräisin Baronan Kansainvälinen työvoima ja tulevaisuus 2025 -tutkimuksesta.

Kansainvälistä työvoimaa työllistävien yritysten osuus on kasvanut seitsemän prosenttiyksikköä viimeisen vuoden aikana. Samalla yhä useampi yritys on rekrytoinut ulkomaalaistaustaisia osaajia johtotehtäviin. Yritysten osaajatarpeiden muutokset osoittavat lievää työmarkkinoiden piristymistä. 

Tulokset ovat peräisin työelämäyhtiö Baronan Kansainvälinen työvoima ja tulevaisuus 2025 -tutkimuksesta, jossa on kartoitettu yli 500 yksityisen ja julkisen työnantajan työvoimatilannetta, näkemyksiä ja asenteita. Viidettä kertaa tehdyn tutkimuksen toteutti Taloustutkimus. 

Kansainvälistä työvoimaa työskentelee 45 prosentissa suomalaisista yrityksistä. Osuus on tutkimuksen mittaushistorian korkein, viime vuoden notkahduksen jälkeen osuus nousi nyt yli vuoden 2022 edellisen huipun. Yli 50 henkeä työllistävistä yrityksistä reilusti yli puolet (56 %) työllistää kansainvälisiä osaajia. 

Samaan aikaan yrityskenttä on hajautunut työvoimapulan ja rekrytointitarpeiden osalta. Yleisellä tasolla työvoimapulasta kärsivien yritysten osuus laski 26 prosentista 18 prosenttiin. Sen sijaan työvoimapulasta kärsivissä yrityksissä tilanne on vaikeutunut, niistä yli viidennes (22 %) ilmoitti työvoimapulan olevan pahempi kuin koskaan ennen. Näin vastanneita yrityksiä oli 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin viime vuonna. 

Viimeisen vuoden aikana yli kuusi uutta työntekijää tarvitsevien työnantajien osuus nousi kahdeksasta kymmeneen prosenttiin. Suurista, yli 250 henkeä työllistävistä yrityksistä 49 % kertoi tarvitsevansa vähintään kuusi uutta työntekijää, ja 14 % tarvitsi jopa yli 30 uutta työntekijää. 

“Työvoimatarpeissa on havaittavissa pieniä merkkejä työmarkkinoiden mahdollisesta käänteestä. Erityisesti suuremmissa yrityksissä osaajia tarvitaan jatkuvasti. Tutkimuksemme tulosten perusteella yrityskenttä vaikuttaa entisestään polarisoituvan osaajapulasta kroonisesti kärsiviin yrityksiin sekä niihin, jotka tällä hetkellä eivät uusia osaajia tarvitse ja odottavat edelleen kysynnän vilkastumista”, kertoo Baronan kansainvälisestä työvoimasta vastaava johtaja Elina Santalahti ja jatkaa: 

“On yllätys, että tässä heikossa taloussuhdanteessa kansainvälistä työvoimaa työllistäneiden työnantajien osuus oli kasvanut ja vieläpä reilusti. Se kertoo, että kansainvälisen työvoiman rekrytointi ei ole vain kasvukauden hätäratkaisu vaan vakiintunut osa yhä useampien yritysten arkea. Kun ensimmäinen kansainvälinen osaaja on rekrytoitu, sen jälkeen yritys yleensä jatkaa samalla linjalla.” 

Kansainvälisellä työvoimalla tarkoitetaan ulkomaista työvoimaa sekä Suomessa asuvia ulkomaalaistaustaisia, joilla ei ole sujuvaa suomen kielen taitoa.

Keskustelu kansainvälisestä rekrytoinnista lisääntynyt 

Myös keskustelu kansainvälisen työvoiman palkkaamisesta niissä yrityksissä, joissa ei vielä työskentele kansainvälisiä osaajia, on lisääntynyt. Tällaisista yrityksistä kolmasosassa (33 %) oli keskusteltu palkkaamisesta, mikä on neljä prosenttiyksikköä enemmän kuin viime vuonna. 

Tutkimuksessa pyydettiin vastaajia tarkentamaan, mistä ovat rekrytoineet kansainvälisiä osaajia. Kaksi kolmasosaa (66 %) oli rekrytoinut heitä kotimaasta, tämä osuus oli noussut viisi prosenttiyksikköä. 

Kansainvälisiä osaajia on rekrytoitu erityisesti työntekijätason tehtäviin. Rekrytointeja näihin tehtäviin oli tehnyt 82 prosenttia työnantajista, missä nousua kuusi prosenttiyksikköä viime vuoteen nähden. Erityisasiantuntijoita oli rekrytoinut noin kolmasosa (32 %) vastaajista ja johtotehtäviin 13 prosenttia. Kansainvälisten osaajien rekrytointi viime mainittuun kategoriaan nousi neljä prosenttiyksikköä. 

“Työmarkkinatilanteesta johtuen myös kansainvälisiä osaajia on ollut paremmin tarjolla suoraan Suomesta, joten rekrytointia ei ole tarvinnut kohdistaa ulkomaille. Sen sijaan rekrytoinnin lisääntyminen johtotehtäviin on hienoisesti lisääntynyt melkein kaikilla toimialoilla, mikä kertoo suomalaisen yrityskentän rakenteellisesta kansainvälistymisestä. Tämä tekee meistä pitkällä aikavälillä myös houkuttelevamman kohdemaan työperäiselle maahanmuutolle”, Santalahti sanoo. 

Lähes kolmannes (30 %) kansainvälistä työvoimaa rekrytoineista vastaajista koki kansainvälisten osaajien toimivan vetovoimatekijänä rekrytoinneissa. Nousua viime vuoteen oli neljä prosenttiyksikköä. 

Harva yritys huolissaan kansainvälisen rekrytoinnin vaikeutumisesta

Kansainvälisen työvoiman käyttöön liittyvät esteet ovat pysyneet vuodesta toiseen ennallaan. Ylivoimaisesti suurimmaksi esteeksi koetaan edelleen kielelliset haasteet: 

1. Kielelliset haasteet (65 % vastaajista) 
2. Lainsäädäntöön ja lupiin liittyvät haasteet (35 %) 
3. Saatavilla olevien henkilöstöpalveluiden laatu tai sopivuus (21 %) 
4. Muut kulttuuriset haasteet (19 %) 

Yhä harvempi yritys on huolissaan siitä, että kansainvälinen rekrytointi voisi jatkossa vaikeutua. Asiasta oli huolissaan vähintään jonkin verran 19 % vastaajista, mikä oli kolme prosenttiyksikköä vähemmän kuin viime vuonna. Yli kaksi kolmasosaa yrityksistä ei ollut lainkaan huolissaan mahdollisesta vaikeutumisesta. 

“Yritysten näkemykset kansainvälisen rekrytoinnin helppoudesta tai vaikeudesta ovat viime vuosina vaihdelleet yleisesti koetun saajapulan mukaan. Käytännössä kuitenkin osaajien rekrytointi ulkomailta ja houkuttelu muuttaa Suomeen on viime vuosina vaikeutunut. Ongelma on vain tällä hetkellä osittain pinnan alla, kun työvoimaa on ollut tarjolla Suomen rajojen sisältä”, Baronan Elina Santalahti muistuttaa ja jatkaa: 

“Suomen väestön vanhetessa ja huoltosuhteen heikentyessä tarvitsemme tulevaisuudessa yhä enemmän kansainvälisiä osaajia. Jotta tämä olisi käytännössä mahdollista, on työperäisen maahanmuuton prosesseista tehtävä ennakoitavia ja läpinäkyviä. Suomen houkuttelevuutta ulkomaalaisten osaajien silmin on parannettava ja vahvistettava heidän mahdollisuuksiaan rakentaa mielekästä työuraa ja elämää täällä Pohjolassa. Tähän tarvitsemme rakentavampaa julkista keskustelua ja käytännön tekoja mm. kielikoulutusten toteuttamiseksi.” 

Työnantajien kokemuksia selvittäneen kyselytutkimuksen tilasi Barona ja toteutti Taloustutkimus Oy. Puhelinhaastatteluihin vastasi 502 yritysten ja julkisen sektorin ylintä päättäjää, keskijohdon edustajaa tai muuta organisaatioiden rekrytoinneista vastaavaa asiantuntijaa. Haastattelut toteutettiin elo-syyskuussa 2025. 

Lataa koko tutkimusraportti täältä.

Lisätietoja: