Osatyökykyinen on työkykyinen

Työnantajilla on kehitettävää osatyökykyisten huomioimisessa. Osatyökykyisissä olisi motivoituneita, taitavia ja sitoutuvia työntekijöitä, mutta heidän voi olla vaikea täyttää kaikkia työnantajien vaatimuksia.

–  Monissa työtehtävissä oikeasti oleelliset asiat eivät ole niin rajattuja kuin ajatellaan, sanoo rekrytoinnin kehityspäällikkönä Baronalla toimiva Teemu Junkkarinen.

Junkkarinen kannustaa yrityksiä päivittämään rekrytoinnin strategiaa niin, että osaamiset ja kyvykkyydet tulisivat paremmin huomioiduksi.

Se onnistuu, kun tarkastellaan, mitä tehtävissä pitää saada aikaan ja millaisilla erilaisilla tavoilla lopputulokseen voi päästä.

– Oikeasti oleellisten asioiden tunnistaminen ei tarkoita standardien laskemista vaan mahdollisuuksien avaamista. Kun tehtävien määrittelyssä otetaan laajempi näkökulma asioita huomioon, kasvaa potentiaalinen työntekijöiden joukko, ja se tietysti helpottaa sopivien työntekijöiden löytämistä, Junkkarinen taustoittaa.

Osatyökykyisen määritelmä uusiksi

Baronan työkykypalveluiden liiketoimintajohtaja Antti Ilmo toivoisi keskustelun osatyökykyisten työssäkäynnistä siirtyvän tukimuotojen kautta lokeroimisesta enemmänkin yksilölliseen työllistymisen tukemiseen. 

Ilmon mukaan esimerkiksi henkilön työkykyä tarkastellessa pitäisi nykypäivänä huomioida myös mahdollinen osaamisvaje.

– Osaamisvaje on nykypäivän selkävaiva. Meillä voi olla selkänsä loukannut varastotyöntekijä, joka pystyy siirtymään helposti uusiin tehtäviin ja olemaan sataprosenttisesti työkykyinen. Samaan aikaan meillä voi olla jonkin alan asiantuntija, jonka osaaminen on vanhentunut johtuen osaamistarpeiden ja työn sisällön muutoksista työmarkkinoilla. Hänen voi olla haastavaa löytää itselleen sopivaa työtä ilman että hän esimerkiksi kouluttautuu uudelleen, Ilmo sanoo.

– Osatyökykyisyyden määritelmää tulisi laajentaa ja samalla lähteä miettimään, kuinka suurin osa näistä osatyökykyisistä olisi tulevaisuudessa täysin työkykyisiä.

Toivottomia tapauksia ei ole

Barona tarjoaa ammatillisen kuntoutuksen palveluja, joissa tilaajana on työeläkeyhtiö ja palvelun saajana työntekijä, jonka työkyky nykyisessä työssä on merkittävästi heikentynyt. 

Ilmon mielestä käytännön kokemukset osoittavat, että ammatillisen kuntoutujien joukossa on paljon osaamispotentiaalia työmarkkinoille.

– Olemme monta kertaa yllättyneet, kuinka todella haastavistakin lähtökohdista ponnistava työntekijä voi edetä nopeasti uusiin työtehtäviin, kun hän saa mahdollisuuden näyttää osaamistaan, Antti Ilmo kertoo.

– Vastoin yleistä ennakkokäsitystä ammatillisen kuntoutuksen henkilöasiakkaista, meidän yli tuhat yksittäistä tarinaa puhuvat sen puolesta, että ihmisille on mahdollista löytää sopiva työ ja yrityksille sopivia työntekijöitä myös osatyökykyisten joukosta.

Näköalattomuudesta ratkaisukeskeiseen toimintaan

Kyvykkyyksien arvioinnin kapea katselukulma voi estää työnantajia näkemästä osatyökykyisten potentiaalia ja sopivuutta tarjolla oleviin tehtäviin.

– Kannattaa tarkastella ja tarvittaessa avartaa rekrytoinnin vaatimuksia, jotta kaikista mahdollisista rajoitteista huolimatta pystytään arvioimaan hakijan kyvykkyyttä ja osaamista ja antamaan hänelle mahdollisuus sopivuutensa näyttämiseen, sanoo Teemu Junkkarinen.

Junkkarisen mukaan työnantajan kannattaa tehdä tämä nimenomaan omien tavoitteidensa tukemiseksi, ei pelkästään yhteiskunnallisesti vastuullisena tekona. 

– Kun kaikkien hakijoiden ei tarvitse mahtua samaan muottiin, löytyy paremmat edellytykset löytää oikeat henkilöt avoinna oleviin tehtäviin. Tämän huomioimisessa on tarjolla paljon mahdollisuuksia, joista työnantaja voi tehdä kilpailuetunsa kaikissa taloussuhdanteissa.