Datakeskusten työllisyysvaikutukset Suomessa – 30 mrd. € mahdollisuus

Suomi on nousussa yhdeksi Euroopan johtavista datakeskusmaista. Kun puhutaan yli 30 miljardin euron investoinneista ja kymmenistä tuhansista työpaikoista, kyse ei ole enää tulevaisuuden visiosta vaan käynnissä olevasta muutoksesta. Mutta mitä tämä kehitys tarkoittaa suomalaisille yrityksille ja työmarkkinoille käytännössä?

Kysyimme tätä Elinkeinoelämän keskusliiton johtavalta asiantuntijalta Janne Peljolta, joka työskentelee EK:ssa ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvien kysymysten ja niiden taloudellisten vaikutusten parissa. ”Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden hupeneminen ovat aikamme vakavimpia haasteita, ja tehtävänäni on ymmärtää niitä yritysten, sijoittajien ja yhteiskunnan näkökulmasta. Erityisen innostavaa minulle on se, että Suomi ja suomalaiset yritykset voivat olla merkittävässä roolissa ilmastohaasteen ratkaisemisessa kansainvälisesti, ja samalla rakentaa Suomelle kestävää taloudellista hyvinvointia”, Peljo kertoo.

Miksi datakeskukset tulevat juuri Suomeen?

Suomella on poikkeuksellisen vahvat edellytykset houkutella datakeskusinvestointeja. Peljo nostaa esiin kolme keskeistä tekijää:

Puhdas ja kilpailukykyinen energia. ”Viime vuonna 57 prosenttia Suomen sähköntuotannosta oli uusiutuvaa, ja jopa 96 prosenttia CO2-neutraalia. Samaan aikaan Suomessa oli Euroopan alhaisin sähkön tukkuhinta pääkaupunkiseutujen hinta-alueita vertaillen”, Peljo kertoo. Tämä yhdistelmä on datakeskustoimijoille ratkaiseva kilpailuetu.

Vahva infrastruktuuri. Suomella on luotettava sähkönsiirtoverkko, verrattain hyvä sähköliittymien saatavuus ja mahdollisuus hyödyntää datakeskusten tuottamaa hukkalämpöä kaukolämpöverkossa.

Nopeus. Tekoälybuumi on käynnistänyt nopeuskilpailun datakeskuskapasiteetin kasvattamisessa. ”Jos on hyvät sähköliittymät, valmiiksi kaavoitettu teollinen tontti, joka on toiminnallisesti hyvässä paikassa, niin tämän tyyppiset kohteet ovat erityisen kiinnostavia tällä hetkellä”, Peljo toteaa.

Mitä datakeskukset tarkoittavat työllisyydelle?

Datakeskusten vaikutus työllisyyteen on huomattavasti laajempi kuin pelkkä henkilöstön määrä antaa ymmärtää. FDCA:n ja EK:n tuore selvitys paljastaa merkittäviä lukuja:

Rakennusvaihe työllistää voimakkaasti

Jo tehtyjen investointipäätösten perusteella pelkästään rakentamisvaihe työllistää noin 44 000 henkilötyövuotta vuoteen 2030 mennessä. Tämä ei tarkoita vain rakennusmiehiä työmaalla.

”Huomattavasti suuremmat välilliset työllisyysvaikutukset tulevat läpi arvoketjujen – puhutaan suunnittelusta, hankinnasta ja jopa ihan tuotteiden komponenttien valmistuksesta”, Peljo selventää.

Mikkelin kaupungin teettämä selvitys havainnollistaa jakaumaa hyvin: 100 megawatin datakeskuksen arvioidaan työllistävän rakentamisen aikana noin 3 800 henkilötyövuotta, joista suoria vaikutuksia rakentamisen toimialoilla on 920 ja välillisiä vaikutuksia muilla toimialoilla noin 2 880.

Pysyvät työpaikat tulevat tuotantovaiheessa

Kun datakeskukset siirtyvät tuotantoon, ne luovat noin 9 900 pysyvää henkilötyövuotta vuositasolla vuoteen 2030 mennessä. Tämä sisältää sekä datakeskusten oman henkilöstön että laajan ulkoisten työntekijöiden ja palveluntuottajien verkoston.

”Datakeskuksessa työskentelee yhtä paljon sisäisiä kuin ulkoisiakin työntekijöitä erilaisten kumppaneiden kautta”, Peljo kertoo. Energiantoimitus, kunnossapito, huollot, IT-palvelut, turvallisuus ja muu olosuhteiden hallinta luovat jatkuvaa kysyntää monille toimialoille.

Mitä osaamista tarvitaan?

Datakeskustoimiala on Suomessa vielä suhteellisen uusi, mikä tarkoittaa myös uudenlaisia osaamistarpeita.

Rakentamisvaiheessa tarvitaan suunnittelijoita ja insinöörejä, LVIS-osaajia (erityisesti vaativia sähköasennuksia), projektinjohtajia ja työnjohto-osaamista sekä logistiikka-alan ammattilaisia.

”Jos työskennellään kahdessa vuorossa ja varahankinnat kolmannessa vuorossa, niin se vaatii nimenomaan työnjohto-osaamista”, Peljo huomauttaa.

Tuotantovaiheessa keskeisiä ovat datakeskusteknikot ja laitosinsinöörit, IT-asiantuntijat ja kehittäjät, energiankäytön optimointiin erikoistuneet ammattilaiset sekä ylläpito- ja turvallisuushenkilöstö. ”Jos minulla olisi toiminnan kannalta kriittisiä, todella arvokkaita laitteita, kuten datakeskuksissa tuppaa olemaan, niin en päästäisi ketä tahansa sorkkimaan niitä. Siellä on siis töissä myös hyvin vaativien tehtävien osaajia”, Peljo korostaa

Alueellinen vaikutus – uutta elinvoimaa teollisuuspaikkakunnille

Erityisen merkittävää on, että datakeskukset eivät keskity vain pääkaupunkiseudulle. Kajaani on hyvä esimerkki siitä, miten datakeskukset voivat elvyttää entisiä teollisuuspaikkakuntia.

”Samoissa paperiteollisuuden toimipaikoissa tai niillä samoilla tonteilla, samoja sähköliittymiä hyödyntäen, pyöritetään nyt datakeskuksia”, Peljo kuvaa. ”Tämä on osaltaan hyvin kuvaavaa teollisuuden rakennemuutokselle ja modernisaatiolle.”

Mikä on seuraava askel?

Suomalaiset yritykset ovat jo alkaneet voittaa datakeskusurakointeja kansainvälisiltä toimijoilta. ”Selkeästi siinä missä ehkä datakeskusbuumin alkuvaiheessa näkyy vielä, että saatettiin tuoda keskeisiä osaajia vaikkapa Irlannista tai muualta, missä datakeskuksia aikaisemmin on rakennettu, niin nyt suomalaiset ovat onnistuneet kerryttämään osaamista ja valtaamaan markkinaosuuksia”, Peljo iloitsee.

Haasteet ja ratkaisut

Suurimmat haasteet liittyvät osaajapulaan ja poliittiseen ennustettavuuteen. Datakeskustoimijat ovat kuitenkin jo havahtuneet tähän ja tehneet yhteistyösopimuksia ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa räätälöityjen koulutusohjelmien rakentamiseksi.

Kun datakeskukset siirtyvät tuotantoon, ne luovat noin 9 900 pysyvää henkilötyövuotta vuositasolla vuoteen 2030 mennessä.

Peljon mukaan keskeistä on myös alan avoimuus: ”Mitä enemmän datakeskustoimijat pystyvät itsestään ja suunnitelmistaan kertomaan, sitä vähemmän tilaa jää väärinkäsityksille tai huhupuheille.”

---

Lue lisää: EK:n ja FDCA:n selvitys datakeskusten potentiaalista

Haluatko keskustella siitä, miten yrityksenne voisi hyötyä datakeskusten tuomista mahdollisuuksista? Ota yhteyttä Baronan asiantuntijoihin.