Irralliset temput eivät riitä – hyvinvointia voi johtaa vain oikeilla teoilla

Uutiset työelämästä ovat viime aikoina olleet liian harvoin positiivisia. Työttömyys on ollut nousussa, ja moni työssäkäyvä nuori tai etätyötä paljon tekevä on kokenut yksinäisyyttä. 

Ihmisten jaksaminen on ollut koetuksella. Baronan Työelämätutkimuksen mukaan työssäkäyvien suomalaisten kokema kuormitus ja stressi on kasvanut 11 prosentti­yksikköä vuodesta 2021 lähtien.

– Suurten ikäluokkien eläköityessä työikäisen väestön osuus pienenee. Huoltosuhdetta pitää yllä kansainvälinen työvoima, mutta tämänkin yllä on varjo, sillä työperäisen maahanmuuton säädöksiä on kiristetty. Nämä ja monet muut tekijät vaikuttavat siihen, että työntekijöihin kohdistuva kuormitus kasvaa, sanoo Baronan toimitusjohtaja Lassi Määttä. 

Tutkimuksia on myös siitä, miten suomalaisten nuorten luottamus tulevaisuuteen on viime vuosina laskenut. Määttä on pohtinut, miten nuoret saisi uskomaan, että työelämässä on tarjolla muutakin kuin kurjuutta.

– Me kaikki vaikutamme siihen, millainen kuva työelämästä syntyy. Se ei tarkoita, että nuoria pitäisi käsitellä silkkihansikkain ja antaa liian ruusuista kuvaa. Rehti ja jämäkkä ote sekä kannustava palaute kantaa pitkälle, Määttä sanoo.

Toivon lisäksi tarvitaan oikeita tekoja

Monelle tulee yllätyksenä, että yli 50-vuotiaiden työhyvinvointi on paremmalla tolalla kuin nuorilla.

– Työkykyasiantuntijoidemme kokemukset kertovat, että työuran eri vaiheissa korostuvat erilaiset tarpeet. Työuran alussa koetut hyvinvoinnin haasteet liittyvät esimerkiksi epävarmuuteen omasta osaamisesta ja työelämätaidoista, uran suunnan löytämiseen tai työn ja perheen perustamisen yhdistämiseen. Vanhemmilla sukupolvilla on usein enemmän taloudellista puskuria, vapaa-aikaa sekä psyykkisiä valmiuksia, joista kaikista on apua kuormituksen hallinnassa, näkee Lassi Määttä.

Jotta nuoret jaksavat työelämässä uusien elämänvaiheiden ja tulevien murrosten läpi niin, että he ovat hyvävointisia ja työkykyisiä vielä 70 ikävuoden kieppeillä, tarvitaan uudenlaisia tekoja.

– Johtaminen on merkittävin tekijä, jolla hyvinvointiin voi vaikuttaa. Temput kuten limukoneet tai pingispöydät eivät ehkäise uupumista tai ennenaikaista eläköitymistä, mutta aito välittäminen ja tuki ehkäisevät.

Ennaltaehkäisevät toimet vaikuttavat eniten

Vanhentuneen ajattelun mukaan työntekijä työskentelee, kunnes ei enää pysty. Sen jälkeen hänet ohjataan työterveydenhuoltoon ja usein sairaslomalle.

Baronalla päätettiin, että henkilöstön hyvinvointia lähestytään ennaltaehkäisyn kautta tarjoamalla matalan kynnyksen tukea myös vapaa-ajan mieltä painavissa asioissa. 

Se on tärkeää, kun iso osa työntekijöistä on nuoria, joille moni asia elämässä tapahtuu ensimmäistä kertaa.

– Perustimme kaksi vuotta sitten monialaisista ammattilaisista koostuvan hyvinvointitiimin, joka tukee työntekijöitämme jo ennen kuin kärpäsestä kasvaa härkänen. Kokemuksien perusteella olemme kehittäneet toimintaa, jolle on ollut selvää tarvetta. Tänä päivänä hyvinvointitiimi hoitaa noin 3 000 työntekijäkontaktia kuukaudessa, Lassi Määttä kertoo.

Hyvinvointitiimi voi tarjota keskustelutukea tai ohjata vaikkapa lyhytterapiaan. Keinoja tukea työntekijää jo ennen työterveyshuoltoa on monia, ja tulokset ovat olleet erinomaisia: lyhyiden sairauspoissaolojen määrä laski Baronalla alkuvuonna 2025 lähes 35 prosenttia verrattuna samaan jaksoon vuonna 2023. 

Samalla työterveyden kokonaiskustannukset ovat laskeneet 14 prosenttia.

Ennaltaehkäisevät toimenpiteet ovat yhtä aikaa sosiaalisesti vastuullisia ja taloudellisesti tehokkaita. Siksi kannattaa kiinnittää huomiota myös siihen, miten työstä puhutaan.– Haasteita ei pidä lakaista maton alle, mutta puhe toivosta ei ole pehmeää. Jokainen puheenvuoro on teko, ja me tarvitsemme puhetta ratkaisuista. Kyse on siitä, millaista kuvaa todellisuudesta haluamme vahvistaa, Määttä sanoo.

Mitä kuuluu suomalaiseen työelämään? Työelämän Barometri kokoaa ajankohtaista tietoa suomalaisen työelämän ja työmarkkinoiden tilanteesta sekä niiden kehityksestä. Katso Työelämän barometri »