Hyvinvoinnin johtaminen tuottaa tulosta – säästää voi kymmeniä prosentteja

Ihmisen hyvinvointi on yhtä aikaa hyvin yksityinen ja laajalti yhteiskunnallinen asia. Esimerkiksi sairaudet, burnoutit ja työkyvyttömyys ovat aina henkilökohtaisia tragedioita, mutta niillä on myös hintalappu.

Kun työikäinen ihminen ei pysty tekemään töitä, se näkyy hänen oman pankkitilinsä lisäksi työnantajan ja yhteiskunnan kassassa. 

Siksi hyvinvoinnin tukeminen on työnantajalle paitsi vastuullisuusteko, myös fiksu investointi.

– Mikä tahansa on työnantajalle halvempaa kuin se, että antaa tilanteiden pitkittyä ja vaikeutua. Ongelmat kannattaa ratkaista silloin, kun ne ovat vielä pieniä, sanoo Baronan hyvinvoinnin liiketoiminta-alueen johtaja Janne Lindfors.

Ennakoivasta otteesta on tullut erityisen tärkeää, koska vuoden 2025 alusta voimaan astunut työkyvyttömyyseläkkeiden uudistus toi yrityksille aiempaa suuremman vastuun työntekijöistä ja työkykyriskien hallinnasta. 

Kun myös kuntoutustuella olevat henkilöt vaikuttavat työnantajan työeläkkeiden maksuluokkaan, yksittäisetkin tapaukset voivat aiheuttaa merkittäviä, jopa satojen tuhansien eurojen kustannuksia TyEL-maksuluokan noustessa.

– Vaikka työhyvinvoinnin ennaltaehkäisevästä tukemisesta kyllä puhutaan, käytännön tasolla sitä tehdään vielä valitettavan vähän. Yleisesti näyttää siltä, että työhyvinvoinnin lukuja seurataan, mutta ennakoivia keinoja ei ole riittävästi käytössä, kertoo Baronan työkykypalveluiden liiketoimintajohtaja Antti Ilmo.

Työeläkeyhtiöt eivät voi enää rahoittaa ennaltaehkäiseviä palveluja niin kuin ennen, ja työkyvyttömyyseläkkeiden ja ammatillisen kuntoutuksen myöntämiskriteerit ovat tiukentuneet merkittävästi. 

Siksi yrityksillä on nyt aiempaa suurempi vastuu ja isommat riskit, mutta onneksi hyvinvoinnin ennakoivaan tukemiseen löytyy ratkaisuja.

Ennakoinnilla merkittävät säästöt kustannuksiin – hyödyt strategisella panostuksella

Baronan työkykypalvelut ovat pitkään olleet suomalaisyritysten apuna työntekijöiden työkyvyn ja työhyvinvoinnin tukemisessa. Tällä vuosikymmenellä tukea saavien tilanteessa on ollut selkeä muutos.

– Haasteet ovat kääntyneet fyysisistä vaivoista enemmän mielenterveyteen, ja monen tilanne ehtii ajautua hankalaksi ennen kuin pääsee meidän palvelumme piiriin, Antti Ilmo sanoo.

Jotta tilanteeseen osattaisiin tarttua aiemmin, yrityksissä kannattaa seurata sairaslomapäivien jakautumista sekä huolehtia, että varhaisen välittämisen mallia todella noudatetaan.

–  On valitettavan tavallista, että varhaisen välittämisen mallissa kyllä huomataan, että rajat täyttyvät, mutta se ei johda tuen tarjoamiseen, harmittelee Janne Lindfors.

Näin siitä huolimatta, että sairaspoissaolot ovat kelpo mittari kustannusvaikutusten arvioimiseen. 

Elinkeinoelämän keskusliitto arvioi, että keskimääräinen sairauspoissaolosta aiheutuva työpanoksen menetys on 370 euroa päivässä. Esimerkiksi kymmenen päivän tai kokonaisen kuukauden sairaspoissaololla on siis merkittävä ero, ja ennakoivalla toiminnalla voi saavuttaa selviä säästöjä. 

– Ennakoivien toimenpiteiden hyödyntäminen edellyttää pientä investointia, ja valitettavan usein sairausajan palkan maksaminen katsotaan lyhyellä tähtäimellä helpommaksi, vaikka panostus säästäisi rahaa ja nostaisi tehokkuutta, motivaatiota ja sitoutumista, Ilmo sanoo.

Janne Lindfors painottaakin, että ratkaisu on strateginen panostus hyvinvointiin. Hyödyt syntyvät, kun ennakoivat palvelut kuuluvat yrityksen keinovalikoimaan matalalla kynnyksellä.

– Ennakoivien palvelujen pitää olla saavutettavissa nopeasti ilman tapauskohtaista harkintaprosessia. Kun henkilö tunnistetaan, hän saa palvelua. Tällaisissa puitteissa systeemistä tulee osaa arkea ja se on parhaiten apuna, Lindfors näkee.

Työkalupakissa erilaisia keinoja HR:n, esihenkilöiden ja työterveyden tueksi

Ennakoivasti johdettuna työhyvinvointi on erilaisia uraohjauksen työkaluja, jotka tukevat henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja urakehitystä. Palvelu täydentää HR-tiimien, esihenkilöiden ja työterveyden työtä ja sopii kaikenkokoisille organisaatioille. 

– Ennakoiva palvelu voi olla valmennuksia, työnohjausta tai työurahuoltoa. Työurahuollon avulla pystytään auttamaan vaikeissakin tilanteissa, joissa työntekijällä on haasteita töissä tai siviilielämässä, työkykypalveluiden liiketoimintajohtaja Antti Ilmo sanoo.

Tyypillisiä tapauksia ovat esimerkiksi, kun työntekijän jaksaminen on koetuksella tai suunta työelämässä hukassa. Ne näkyvät työssä suoriutumisen heikkenemisenä tai huolta herättävinä poissaoloina ja vaikeutena sovittaa työtä ja muuta elämää. 

– Ihanteellinen tapa olisi tarttua ongelmiin hyvissä ajoin, ennen kuin tilanne vaikeutuu tai ollaan jopa työkyvyttömyyden rajoilla. Työnantajallekin parasta on tukea silloin kun henkilö on työsuhteessa, koska silloin hänen tulevaisuuden työkykyynsä pystyy tuella vaikuttamaan. Jos työsuhde päättyy, ei ole muuta tehtävissä kuin odottaa kuinka käy, Ilmo muistuttaa.

Rahat sinne, missä suukin on – Baronan säästöt kymmeniä prosentteja

Yksi hyvinvoinnin kehittämisen taidonnäytteistä tulee Baronan sisältä. Vuonna 2023 Baronalla perustettiin hyvinvointitiimi, joka tarjoaa Baronan työntekijöille kokonaisvaltaista, myös vapaa-ajan huomioivaa hyvinvoinnin tukea.

Tiimi koostuu terveydenhuollon ammattilaisista, joilta työntekijät saavat terveysneuvontaa tai keskusteluapua aiempaa varhaisemmassa vaiheessa ja matalammalla kynnyksellä. Hyvinvointitiimi voi antaa myös lyhyen sairauspoissaolon tai tarvittaessa ohjata työterveyteen tai muuhun tukeen.

Panostukset hyvinvointiin ovat näkyneet selvästi. 

Alkuvuoden 2025 aikana lyhyiden sairaspoissaolojen määrä laski lähes 35 prosenttia vuoteen 2023 verrattuna. Vuoden 2024 aikana mielenterveysperustaiset poissaolot vähenivät 20 prosentilla.

– Hyvinvoinnin eteen tekemiemme toimenpiteiden seurauksena olemme pystyneet vähentämään meidän omia sairastamisen kokonaiskustannuksia noin 25 %. Se on Baronan eli yhden Suomen suurimman työnantajan mittakaavassa euroina todella paljon, sanoo hyvinvoinnin liiketoiminta-alueen johtaja Janne Lindfors.

Myös pääsy työurahuollon keskusteluihin onnistuu matalalla kynnyksellä. Antti Ilmon mukaan se on strateginen valinta.

– Koemme, että on vastuullista käydä näitä keskusteluja hyvinkin aktiivisesti, ja siksi niitä on käynnissä koko ajan. Jos ihminen kokee, että oman työn tekeminen on hankalaa tai että hän on väärässä työpaikassa, kannattaa auttaa ajoissa. Työurahuollolla todella pystytään auttamaan ihmistä löytämään uusi suuntansa.