Pinnalla mielen hyvinvointi – uusi sukupolvi on rohkea mutta yksinäinen

Ei käy kateeksi nuoria työelämän ensimmäisillä askelmilla. Pandemian jälkimainingeissa ja sodan kiihdyttämissä talouselämän haasteissa työelämästä on tullut jotain, josta positiivisia uutisia on saanut hakemalla hakea.

Kaupan päälle maailma on kohtaamassa kenties pitkään aikaan suurimman teknologisen harppauksen, kun tekoäly on muokkaamassa työtä uudenlaiseksi.

Kas kummaa, että murros ja epävarmuus näkyvät nuorissa.

– Meillä Baronalla nähdään hyvin, miten nuoret integroituvat työelämään. Lähes puolet työntekijöistämme on alle 30-vuotiaita ja moni on tietysti elämänsä ensimmäisissä työpaikoissa, sanoo työkykyjohtamisesta vastaava johtaja Tia Nyman.

– Uusi sukupolvi on rohkea, omaksuu uutta helposti ja toimii sujuvasti teknologian kanssa, mutta samaan aikaan työelämätaitojen kanssa on monella harjoiteltavaa. Lisäksi yksinäisyys ja ahdistus nousevat teemoina tasaisesti esiin, Nyman kertoo.

Työntekijöiden hyvinvoinnin edistämiseksi Baronalla perustettiin vuonna 2023 hyvinvointitiimi, joka toimii matalan kynnyksen tukena kaikissa elämäntilanteissa, ei vain työasioissa.

Hyvinvointitiimin työn kautta näkymä nuorten työntekijöiden tilanteeseen onkin kirkastunut tarkemmaksi kuin koskaan.

– Nuorilla tulee luonnollisesti moni asia elämässä eteen ensimmäistä kertaa niin töissä kuin vapaa-ajalla, ja erilaiset tunteet ja niiden käsittely kuuluu yhteydenotoissa hyvin. Esimerkiksi ahdistus on sana, jota käytetään usein mutta jolla tarkoitetaan käytännössä laajaa skaalaa erilaisia tunteita, Nyman sanoo.

Tunteiden käsittely vaatii elämänkokemusta tai turvaverkostoa, ja jos niitä ei ole, pienetkin ongelmat voivat vaikuttaa kokoaan suuremmilta.

– Toisaalta ensimmäisiä töitään tekevä nuori ei välttämättä ole päässyt oppimaan työelämätaitoja aiemmin, joten nuorten perehdytyksessä saatetaan lähteä hyvinkin perusasioista kuten siitä, miten työaikoja tulee noudattaa täsmällisesti tai millainen käytös on työpaikalla sopivaa.

Erillinen, yksinäinen työminä

Yli kolmasosa nuorista kokee, että heillä on töissä selvästi omasta itsestä eroava työminä. Tarkempi lukema on 36 prosenttia, ja se selvisi Baronan Nuorisopulssi-kyselytutkimuksessa.

Samalla kun työelämästä on tullut yhä joustavampi, huomioonottavampi ja sallivampi, iso osa nuorista sanoo kuitenkin, että ei voi olla töissä oma itsensä. 

– Nuori ei välttämättä vielä ole löytänyt itseluottamustaan ja omia vahvuuksiaan, ja työpaikalla voi kokeneempien joukossa tuntea olonsa yksinäiseksi, Tia Nyman kertoo.

Yksinäisyys on yleisestikin teema, joka yhdistää isoa osaa niin nuorista kuin kaikenikäisistä työntekijöistä. Baronan Työelämätutkimuksen mukaan 31 prosenttia työssäkäyvistä kokee yksinäisyyttä.

Jos juttukavereita tai vertaistukea ei ole, ei ihme, että mielenterveyden haasteisiin liittyvät yhteydenotot ovat olleet kasvussa myös Baronan hyvinvointitiimin työssä.

–  Mielen hyvinvointi on pinnalla myös muilla tavoin, kun somessa ja muissa digitaalisissa ympäristöissä vastaan tulevat ongelmat ja esimerkiksi talouden hallintaan liittyvät asiat painavat nuorten mieltä. Tällaiset huolet heijastuvat helposti myös työpaikalle, ja siksi me olemme halunneet olla työntekijöidemme tukena.

Yhdellä puhelinsoitolla hyvinvointitiimiin työntekijä saa terveysneuvontaa, keskusteluapua ja tarvittaessa lyhyen sairaspoissaolon tai ohjauksen työterveyshuoltoon tai muille hyvinvoinnin kumppaneille.

– On tärkeää, että olonsa kanssa pääsee eteenpäin eikä tarvitse jäädä vellomaan. Se on myös hyödyllistä, sillä vuonna 2024 mielenterveysperusteiset poissaolot vähenivät meillä 20 prosenttia, sanoo Nyman.

Haaveena vapaus, merkityksellisyys ja vaikutusmahdollisuus

Nuoret arvostavat työssä vapautta eri muodoissaan. Vapaus voi syntyä esimerkiksi joustavasta työmäärästä, liukuvista työajoista tai etätyöstä. Joku haluaa tehdä paljon töitä, joku toinen taas sovittaa työt muun elämän aikataulujen mukaan.

Uusi sukupolvi on myös valmiimpi toimimaan omien tavoitteidensa mukaisesti.

– Tämä Z-sukupolvi on erittäin valmis tekemään ratkaisuja ja muutoksia. Esimerkiksi urakehityksen suhteen vielä edeltävä sukupolvi eli millenniaalit ovat tottuneet pitkäjänteisempään lähestymiseen, kun taas Z-sukupolvessa toimitaan nopeasti, jos odotukset eivät täyty, Baronan työkykyjohtamisesta vastaava johtaja Tia Nyman sanoo.

Yleisesti työltä odotetaan merkityksellisyyttä ja vastuullisuutta, niin sosiaalisesti kuin ympäristön kannalta. Myös panostuksia hyvinvointiin ja oppimiseen arvostetaan.

– Nuoret työntekijät odottavat, että heitä kuullaan ja kuunnellaan. Moni suorastaan janoaa vaikutusmahdollisuuksia. Lisäksi palautetta halutaan ja arvostetaan suuresti.

Muuttunut johtaminen muuttuu edelleen – pehmeät arvot arvossaan

Työelämän muutosten mukana myös johtaminen on muuttunut. Kontrolloinnin merkitys on vähentynyt ja mahdollistamisen kasvanut. Se sopii nuorille, jotka odottavat inhimillistä, yksilön kohtaavaa johtamista ja sparrausta.

– Yksilölliset ratkaisut työelämässä eivät ole vain nuoria varten, vaan yhtä lailla niistä hyötyvät esimerkiksi ruuhkavuosissa elävät pienten lasten vanhemmat tai kuka tahansa ikään katsomatta, Tia Nyman näkee. 

Johtotehtäviin Z-sukupolven edustajat eivät vielä suurin joukoin ole nousseet, mutta halua löytyy. Nuoret ovat saaneet esikuvansa Nokian matkapuhelinliiketoiminnan huippuaikojen sijaan start-upeista, joista ulospäin näkyviä symboleita ovat hupparit ja rento meno.

– Nämä nuoret kasvavat todella tiedostavina työelämän maailmaan. Heillä on pehmeitä arvoja kuten tunneälykkyys ja empatiataidot, ja tasa-arvon merkitys on heille vahva. Uskon, että he tulevat rakentamaan kulttuuria, jossa jokainen voi yhä enemmän olla oma itsensä.

Seuraavan jälkeen tulee seuraava sukupolvi

Suomessa on odoteltu kunnon talouskasvua jo vuosia, ja sellaisen tulo tekisi hyvää työelämälle. Paitsi että työllistyminen saisi vauhtia ja työntekijöiden mahdollisuudet kasvaisivat, työn ympärillä olisi helpompi käydä keskustelua hymy huulilla.

– Nuorten pitää päästä näkemään ja kokemaan työelämän vahvuudet. Se luo uskoa ja luottamusta tulevaan sekä hyvinvointia niin henkisessä kuin taloudellisessa muodossa, näkee Baronan työkykyjohtamisesta vastaava johtaja Tia Nyman.

Seuraavina vuosina työelämässä oppimisen teema on entistäkin merkityksellisempi, kun tekoälyn kehitys muokkaa töitä ja työtehtäviä. Se tuo mahdollisuuksia nuorille, jotka ovat nopeita omaksumaan asioita.

Hyvää on myös se, että yhteiskunnan ja työnantajien ymmärrys hyvinvoinnista ja monimuotoisuudesta kehittyy koko ajan. Esimerkiksi neurodiversiteetin asiat tunnetaan nykyään paremmin, ja ne myös pystytään ottamaan huomioon.

– Se antaa nuorille mahdollisuuksia, jollaisia ei ole ollut aiemmin. Nuoret eivät kaipaa erityiskohtelua, vaan selkeyttä, luottamusta ja tilaa kasvaa. He eivät tule työelämään vain sopeutumaan vaan uudistamaan sitä edelleen, Tia Nyman sanoo.