Sijoitetaanko teillä tekoälysäästöt kasvuun vai katteeseen?

Tekoäly on tuonut yrityksille selvää tehokkuutta. Moni suuntaa säästöt suoraan kulujen karsintaan, vaikka potentiaalia olisi myös kasvuun ja osaamisen vahvistamiseen.

McKinseyn State of AI -tutkimus kuvaa tilanteen kaksijakoisuutta. Henkilöstöä koulutetaan tekoälyn käyttöön, mutta erityisesti suurissa organisaatioissa samalla vähennetään työvoimaa. Tehokkuutta syntyy, mutta sen vaikutukset riippuvat siitä, mihin säästöt lopulta ohjataan.

Yksittäisen työntekijän näkökulmasta muutos näkyy jo. Sevendosin toimitusjohtaja Jonne Heikkinen muistutti Helsingin Sanomissa, että ilman tekoälyavusteisia työkaluja työnhaku käy vaikeaksi. Tämän todellisuuden kanssa osa työntekijöistä elää jo nyt.

Yrityksen kannalta osaaminen on edelleen ratkaiseva voimavara. Siksi valinta siitä, mihin tekoälyn tuomat säästöt sijoitetaan, on samalla valinta siitä, millaista osaamista organisaatiossa arvostetaan ja kehitetään.

Tuottavuus ei yksin riitä

Googlen DORA-tutkimuksen mukaan 90% kehittäjistä hyödyntää tekoälyä, ja suurin osa heistä kokee työn tehostuneen. McKinsey kuitenkin raportoi, että yritysten tuloksessa tämä ei vielä näy. Missä kohtaa hyöty siis katoaa?

Tehokkuus ei automaattisesti muutu kasvuksi. Tällä hetkellä tekoälyä käytetään ennen kaikkea nykyisten prosessien parantamiseen. Se ei itsestään rakenna uusia palveluja, löydä asiakkaita tai synnytä liiketoimintaa. Tekoäly pystyy raivaamaan aikaa ja resursseja sille, että ihmiset näkevät laajemmin ja osaavat tehdä uusia asioita.

Tämän eron ymmärtäminen määrittää sen, katsooko organisaatio vain tämän päivän prosesseja vai huomisen kilpailukykyä. Yritykset, joissa tekoäly on osa arkea, ovat tässä etulyöntiasemassa. Ne investoivat osaamiseen, kokeilevat uutta ja rakentavat vähitellen toimintatapoja, jotka tuottavat muutakin kuin säästöjä.

Markkinat muuttuvat

Nokian toimitusjohtaja Pekka Lundmark sanoi koronapandemian aikaan: ”Markkinaosuudet jaetaan uusiksi tavalla, jota ei ole nähty vuosikymmeniin. On elintärkeää, että Suomi varmistaa parhaan mahdollisen aseman tässä historiallisessa markkinamuutoksessa.”

Tämä sama ilmiö näkyy nyt tekoälyn kohdalla, mutta paljon nopeammalla aikataululla.

Suomalaisilla yrityksillä on vahvaa näyttöä siitä, että kriiseissäkin voi katsoa eteenpäin. Peliala kasvoi kotimaassa samaan aikaan kun globaalisti irtisanottiin kymmeniä tuhansia ihmisiä. Remedy lisäsi rekrytointejaan, kun moni kilpailija supisti. Nokia investoi verkkoinfrastruktuuriin epävarmoina aikoina.

Yritykset, jotka uskalsivat investoida osaamiseen silloinkin, kun ympärillä leikattiin, vahvistivat asemiaan. Sama kysymys on nyt edessä tekoälyn kanssa.

Läpinäkyvyys rakentaa luottamusta

Olen omassa organisaatiossamme puhunut henkilöstöllemme suoraan ja selkeästi tekoälyn vauhdittamista muutoksista sekä nykyhetkessä että tulevaisuudesta. Olen sitä mieltä, että avoimuus luo turvallisuutta. Kun ihmiset ymmärtävät, mitä tapahtuu ja miksi, he voivat valmistautua. Kun olemme tehneet muutoksen näkyväksi askel askeleelta, se muuttuu hallittavaksi ja kaikilla on mahdollisuus reagoida muutokseen.

Organisaatioissa, joissa puhutaan avoimesti siitä, miten tekoäly muuttaa työtä, ihmiset ovat mukana. Heillä on uteliaisuutta ja he haluavat oppia uutta. Meillä erilaisiin tekoälyprojekteihin ja -rooleihin on ollut valtava tungos, sillä ihmiset haluavat olla mukana rakentamassa tulevaisuutta.

Avoimuus luo turvallisuutta. Kun ihmiset ymmärtävät, mitä tapahtuu ja miksi, he voivat valmistautua.

Muutos ei todellakaan tule olemaan helppo kenellekään meistä. Roolit muuttuvat ja kehittyvät lähivuosina ja jotkin tehtävät tulevat automatisoitumaan. Mutta kun ihmiset pääsevät itse vaikuttamaan siihen, miltä tulevaisuus heidän roolissaan näyttää, he pystyvät paremmin varautumaan muutokseen ja suhtautuvat siihen avoimemmin.

Joillekin muutos tarkoittaa oman roolin kehittymistä ja uuden oppimista nykyisessä roolissa. Toisille se voi tarkoittaa siirtymistä kokonaan uuteen rooliin tai jopa uudelle alalle. Molemmat ovat positiivisia polkuja, kun ne tehdään tietoisesti eikä pakon edessä.

Panostus osaamiseen näkyy hyvinvoinnissa

Tällä hetkellä tekoälyn ohella usein keskustelunaiheeksi asiakkaidemme kanssa nousee hyvinvointi ja henkilöstön tuki. Pidempään jatkunut mollivoittoinen taloustilanne Suomessa on pakottanut monet organisaatiot muutosneuvotteluihin ja irtisanomisiin. Johtajalle on vaikeaa löytää vaikeampaa tilannetta kuin henkilöstön irtisanomiset. Mutta muutostenkin keskellä organisaatiot usein haluavat panostaa jääneiden työntekijöiden hyvinvointiin. Tällöin puhumme usein jäljelle jäävän henkilöstön osaamisen kehittämisestä sekä ennakoivasta työhyvinvoinnista. Hyvinvoinnin johtamisella on tutkitusti merkittävä vaikutus kustannuksiin ja tuottavuuteen, sillä jopa kymmenien prosenttien säästöt ovat mahdollisia.

Osaamiseen investoiminen on samalla investointi hyvinvointiin. Kun ihmisiä lähdetään muutostilanteiden jälkeen kouluttamaan, on tärkeää ottaa myös tekoäly huomioon. Ihmisten oppiessa käyttämään tekoälyä hyödyksi työssään, työ muuttuu mielekkäämmäksi. Rutiinit automatisoituvat ja aikaa vapautuu merkityksellisempään työhön.

Tekoäly muuttaa työn sisältöjä nopeasti, ja murros koskee sekä junioreita että senioreita. Osaaminen polarisoituu juuri nyt. Ihmiset, jotka oppivat hyödyntämään tekoälyä tehokkaasti työssään, ottavat etumatkaa. Työnhakijoiden näkökulmasta tekoäly muuttaa pelisääntöjä, sillä tekoälyä hyödynnetään yhä useammin työhakemuksiin ja urasuunnitteluun. Ja organisaatiot, jotka investoivat henkilöstön osaamiseen, vahvistuvat ja rakentavat kestävää kilpailukykyä.

Vaikeina aikoina tehdyt päätökset ratkaisevat

Positiivista tulevaisuuden merkeistä huolimatta, taloustilanne on yhä hankala ja kannattavuus on monella organisaatiolla paineessa. Moni organisaatio on joutunut tekemään vaikeita päätöksiä. Tässä tilanteessa olisi houkuttelevaa käyttää tekoälyn mukanaan tuomia tehokkuushyötyjä nykyhetken optimointiin ja henkilöstömäärän leikkaamiseen.

Kun markkinat jaetaan uusiksi, vahvimmassa asemassa ovat organisaatiot, jotka ovat rohjenneet investoida osaamiseen vaikeina aikoina.

Tekoäly ei ole uhka eikä ratkaisu kaikkeen. Se on väline. Ja sen arvo syntyy siitä, mihin se ohjataan. Säästöt voi ottaa katteeseen tai käyttää siihen, että ihmiset pystyvät tekemään sellaista, mikä kasvattaa yritystä pitkällä aikavälillä. Molemmat ovat valintoja ja molempiin liittyy seurauksia.