Täydellisyys on rekrytoinnin pahin vihollinen

Rekrytointiprojekti alkaa aina samalla tavalla. Ensimmäisessä palaverissa tehtäväkuvaus on selkeä ja rajattu. Toisessa palaverissa mukaan tulee uusi sidosryhmä, joka lisää kaksi vaatimusta. Kolmannessa huomataan, että olisikin hyvä, jos henkilö osaisi vielä tämän ja tuon. Neljännessä palaverissa vaatimuslista on kasvanut niin pitkäksi, ettei kukaan voi täyttää sitä.

– Joskus yritykset lataavat speksiin niin paljon määreitä, että työpaikkailmoituksesta tulee yksisarvisen hakuilmoitus, toteaa Baronan seniorikonsultti Arja Martikainen.

– Ja yksisarvisia kun valitettavasti ei ole olemassa.­­­

Tilanne on tuttu monelle rekrytoivalle esihenkilölle. Hakemuksia tulee, mutta vaatimukset täyttävää osaamista ei näy. Parhaat osaajat saattavat jättää hakematta kokonaan, koska vaatimuslista pelottaa. Lopputulos on sama: rekrytointi pitkittyy tai paikka jää pahimmillaan kokonaan täyttämättä.

Täydellisyyden tavoittelu tuhoaa mahdollisuudet kasvulle

Täydellisyyden tavoittelulle voi olla lukuisia syitä. Yksi suurimpia on halu välttää kallis virherekrytointi. Lisäksi saatetaan virheellisesti ajatella, että vahvan osaajan kohdalla voidaan oikaista aikaa vievässä perehdytyksessä. Voidaan myös toivoa, että pitkällä vaatimuslistalla saadaan pidettyä hakijamäärä maltillisena, jolloin hakemusten läpikäyntiin ei menisi niin kauaa aikaa.

Täydellisyyden tavoittelu kuitenkin vie mahdollisuuden parhaalta asialta rekrytoinnissa: henkilökohtaiselta kasvulta.

– Jos on ihan sataprosenttinen match, niin työ saattaa käydä valitulle ihmiselle tylsäksi, kun hän osaa jo kaiken, Martikainen muistuttaa.

Täydellisen osaajan palkkaaminen voikin kostautua. Jos tehtävä ei tarjoa haasteita, työntekijä kyllästyy nopeasti ja vaihtaa paikkaa. Lopputulos: uusi rekrytointi on taas pian edessä, vaikka juuri tätä on haluttu välttää.

– Jos on kasvunvaraa, niin sehän on todella hyvä tilanne kaikille. Siinä saatetaan mennä sitten muutama vuosi ihan tyytyväisenä eteenpäin, Martikainen toteaa.

Potentiaali piilee odottamattomissa paikoissa

Ratkaisun avaimet löytyvät usein siitä, että uskaltaa katsoa muuallekin kuin ilmeisimpiin kandidaatteihin. Katso laajasti eri taustoista ja uravaiheista tulevia hakijoita. Omat ennakkoluulot kannattaa suosiolla jättää sivuun, kun valikoidaan henkilöitä haastatteluihin.

– Kannattaa katsoa myös sinne viisikymppisiin ja yli. Siellä on hämmästyttävän dynaamisia ja osaavia henkilöitä edelleen tarjolla, Martikainen muistuttaa.

– Hyvä rekrytoija voi auttaa siinä, että mietitään myös sitä porukkaa, joka ei ole ihan se sataprosenttinen match paperilla, Martikainen neuvoo.