”Tulos tai ulos” ei houkuttele kansainvälisiä osaajia
Vaikka Suomen talous on nyt matalasuhdanteessa, kansainväliset osaajat voivat vaikuttaa positiivisesti tulevaisuuden työmarkkinoihin, jotka rakentuvat pitkällä aikavälillä. Väestö ikääntyy, syntyvyys laskee ja huoltosuhde heikkenee. Työikäisten määrä pienenee joka vuosi, eikä tämä kehitys pysähdy, vaikka avoimia työpaikkoja olisi hetkellisesti vähemmän.
Työperäisen maahanmuuton politiikka on kiristynyt. Se lähettää viestin, joka on ristiriidassa todellisten tarpeidemme kanssa. Suomi on jo valmiiksi takamatkalla kansainvälisessä kilpailussa osaajista. Sijaintimme kaukana pohjoisessa ei ole vahvin valtti. Suomen on myös hankala kilpailla kielen suhteen englanninkielisten maiden kanssa. Tässä tilanteessa olisi tärkeämpää kuin koskaan kertoa, että Suomi on paikka, jonne kannattaa tulla ja jäädä.
Tulevaisuudessa tarvitaan tekijöitä – miksi suljemme ovia?
Vaikka nykyisessä taloustilanteessa avoimia työpaikkoja ei ole entiseen tapaan, väestönkehitys kertoo karua kieltään. Suomi tarvitsee tulevina vuosina lisää tekijöitä monille aloille. Pulaa tulee olemaan sosiaali- ja terveysalan, teollisuuden ja palvelualojen kaltaisille sektoreille, joilla osaajapulaa on ennakoitu pitkään. Kansainväliset osaajat ovat ilmiselvä ratkaisu näihin haasteisiin.Tästä huolimatta työn perässä muuttavien mahdollisuuksia rajoitetaan.
Lainsäädännön muutoksen myötä ulkomaalaisen työntekijän oleskeluluvan voimassaolo on sidottu työsuhteeseen. Jos työntekijä jää työttömäksi ja on ollut Suomessa alle kaksi vuotta, hänen on löydettävä uusi työpaikka kolmen kuukauden sisällä. Erityisasiantuntijoilla ja johtotehtävissä toimivilla määräaika on kuusi kuukautta. Jos uutta työtä ei löydy määräajassa, kansainvälisen osaajan oleskelulupa raukeaa ja elämä Suomessa katkeaa siihen.
Lakeihin on tehty myös hyviä uudistuksia
Kansainvälistä työvoimaa käsitteleviin lakeihin on tehty myös positiivisia muutoksia. Jatkossa työntekijä voi siirtyä uuteen työvoimapula-ammattiin ilman uutta työlupaa. Ammatit määritellään vuosittain, mikä lisää joustavuutta ja mahdollistaa nopeamman työllistymisen uudessa tehtävässä. Tämä helpottaa työnhakua erityisesti niille, jotka jo asuvat ja työskentelevät Suomessa. Toistaiseksi kuitenkin nämä ammatit ovat sellaisia, joihin ei niin vain siirrytä, koska suurin osa vaatii laillistamista ja/tai erityistä pätevyyttä sote-alalla.
Tarvitaan selkeitä pelisääntöjä, ei jatkuvasti muuttuvia ehtoja.
Vaikka luvissa on tehty järkeviä helpotuksia, kokonaisuus ei vakuuta. Muut samanaikaiset tiukennukset vievät pohjan uudistusten hyödyiltä. Kansainväliset osaajat eivät kaipaa yksittäisiä kevennyksiä vaan varmuutta siitä, että he voivat rakentaa tulevaisuuttaan Suomessa.
Ei olekaan yllättävää, että työperäisten oleskelulupahakemusten määrä on Ylen tekemän selvityksen mukaan laskenut lähes kolmanneksen vuodesta 2022. Signaali ei ole houkutteleva. Myös Keskuskauppakamari on tarttunut aiheeseen. Helmikuussa 2025 julkaistu raportti Maahanmuuton yhteiskuntasopimus ehdottaa pitkäjänteistä ja ennakoitavaa linjaa työperäiseen maahanmuuttoon. Sen mukaan tarvitaan selkeitä pelisääntöjä, ei jatkuvasti muuttuvia ehtoja.
Työntekijä ei ole pelkkä resurssi
Ulkomaalaiset työntekijät eivät tule Suomeen vain työn vuoksi. He rakentavat täällä elämäänsä, ihmissuhteita ja tulevaisuutta. Ylen artikkelissa työntekijöiden kommenteissakin esiin nousi, kuinka helposti tämä kaikki voi murentua, jos työsuhde katkeaa. Monelle tunne on se, ettei oma elämä ole omissa käsissä.
On kohtuutonta, että oleskeluluvan ehdot sitovat maassaolon yksittäiseen työsuhteeseen ja määräaikaan. Tämä ei ole inhimillinen eikä järkevä tapa rakentaa yhteiskuntaa, jossa kansainväliset osaajat haluavat pysyä. Tähän asti yksi Suomen valteista moniin maihin verrattuna on ollut mahdollisuus jäädä tänne pysyvästi. Nyt kuitenkin kerromme tulijoille, että heidän on mahdollisesti poistuttava maasta jo lyhyenkin työttömyysjakson osuessa kohdalle.
Nyt kuitenkin kerromme tulijoille, että heidän on mahdollisesti poistuttava maasta jo lyhyenkin työttömyysjakson osuessa kohdalle.
Olen saanut työskennellä monien kansainvälisten osaajien kanssa. He ovat tuoneet työyhteisöihin osaamista, näkökulmia ja sitoutumista, joka kantaa pitkälle. Moni on kotiutunut ja jäänyt, vaikka tie ei ole aina ollut helppo. Nämä kohtaamiset ovat vahvistaneet käsitystäni siitä, että Suomi voi olla hyvä paikka myös niille, jotka eivät ole syntyneet täällä.
Jos haluamme, että maahan tulleet kansainväliset osaajat jäävät tänne, Suomen on oltava paikka, jossa osaaja voi nähdä tulevaisuutensa, ei vain seuraavaa työvuoroaan.