Työmarkkinan muutos on käsillä – kohtaanto-ongelma kärjistyy ilman pikaisia toimia
Suomen työmarkkinat ovat jälleen suuren rakenteellisen muutoksen edessä. Vaikka nyt elämme synkkien työttömyystilastojen aikaa, muutos on jo käsillä. Investointihankkeet luovat lähivuosina tuhansia ja tuhansia työpaikkoa.
Silti mahdollisuuden päällä leijuu musta pilvi: kohtaanto-ongelma. Miten voimme varmistaa, että työ löytää tekijänsä?
Työpaikat syntyvät kroonisen työvoimapulan alueille
Suuret investointihankkeet, kuten vihreän siirtymän projektit, datakeskusinvestoinnit sekä puolustus- ja sotateollisuuden kasvu, luovat tulevina vuosina Suomeen pysyviä työpaikkoja vähintään kymmenille tuhansille. Puhumattakaan rakennusaikaisista työllistämisvaikutuksista, jotka ovat moninkertaiset.
Mutta työpaikat syntyvät kasvukeskusten sijaan enimmäkseen seuduille, joilla työikäistä väestöä on vähän ja muuttotappio kroonista. Osaajia ei löydy tarpeeksi paikallisesti, etenkään investointiprojekteihin tarvittavia erityisosaajia. Samaan aikaan alueen oma työikäinen väestö on usein suppea eikä tarjoa tarvittavaa joustoa. Murrosta syventää kiihtyvä eläköityminen.
Työpaikat syntyvät kasvukeskusten sijaan enimmäkseen seuduille, joilla työikäistä väestöä on vähän ja muuttotappio kroonista.
Työvoiman liikkumisen edistämiseksi on toimittava nyt
Alueellinen kohtaanto-ongelma ei toki ole Suomessa mitään uutta, mutta se kasvaa täysiin uudenlaisiin mittakaavoihin, ellei toimita pikaisesti.
Nyt on keskityttävä työvoiman liikkuvuuden tukemiseen alueellisen kohtaanto-ongelman lievittämiseksi. Suomessa työn perässä muuttaminen ei ole kovin houkuttelevaa, ei inhimillisesti eikä taloudellisesti, ja tämän täytyy muuttua.
Yhteistyöllä ja kannustimilla työn perässä muuttaminen houkuttelevaksi
Tavoitteena on pidettävä aktiivisesti sitä, että emme menetä investointibuumin työllistämismahdollisuuksia ja sen luomaa kasvua.
Tämä vaatii yhteistyötä, asennemuutosta ja tekoja. Haastan mukana niin valtion, kunnat, yritykset kuin työikäisetkin perheineen.
Valtion puoleen käännyn, kun keskustellaan kannustimista. Voisimme kehittää erilaisia veroetuja henkilöille, jotka muuttavat työvoimaa tarvitseville alueille. Esimerkiksi avainhenkilöverotus on jo käytössä ulkomailta Suomeen muuttaville, ja puoliväliriihen päätöksen mukaan se laajennetaan myös suomalaisille paluumuuttajille. Tätä mallia voitaisiin soveltaa myös Suomen sisäisiin työvoimapula-alueille muuttaviin henkilöihin tuloluokasta riippumatta. Lisäksi varainsiirtoveron poisto työn perässä muuttaville on konkreettinen ehdotus, joka voisi tehdä muuttamisesta taloudellisesti houkuttelevampaa.
Tavoitteena on pidettävä aktiivisesti sitä, että emme menetä investointibuumin työllistämismahdollisuuksia ja sen luomaa kasvua.
Tavoitteena on pidettävä aktiivisesti sitä, että emme menetä investointibuumin työllistämismahdollisuuksia ja sen luomaa kasvua.
Lisäksi on huolehdittava koko yhteiskunnan tasolla, että meillä on tarpeeksi toimijoita, joiden intressissä on juuri työntekijöiden liikkuvuuden lisääminen alueille, joilla työtä on tarjolla. Kun työvoimapalvelut vuoden alusta siirtyivät kunnille, voidaan kysyä, onko niillä kannusteita edistää työvoiman liikkuvuutta? Asiassa tulisi ensisijaisesti katsoa koko Suomen etua.
Tarkasteluun voisi ottaa myös osa-aikatyön ja ylitöiden lisääminen; kumpikaan ei nykyisellä verotuksella ole välttämättä kovin kannattavaa. Ratkaisu voisi olla ylitöistä maksettavien verojen poisto tai lasku. Saksassa hallitussopimukseen on sisällytetty ylitöiden verotuksen poisto sekä lupaus työnantajille ylityön sivukulujen alentamisesta, ja näiden lisäksi eläkeläisten työnverotukseen on tulossa merkittävä alenema. Myös Yhdysvalloissa ylitöiden verotuksen poisto on edennyt osana nykyhallinnon budjettiehdotusta. Näiden suurten työmarkkinoiden kannustimista voisi ottaa mallia.
Suomella on investointien myötä huikea mahdollisuus: työllisyysnäkymä on pitkällä aikavälillä lupaava. Mutta nyt pitää toimia, että työpaikkoihin todella löytyy tekijät. Haluamme varmasti ottaa vastaan tämän positiivisen haasteen?
Nyt pitää toimia, että työpaikkoihin todella löytyy tekijät. Haluamme varmasti ottaa vastaan tämän positiivisen haasteen?
Kirjoittaja Juho Nojonen toimii Baronalla teollisuuden ja rakentamisen liiketoiminnasta vastaavana johtajana. Barona on mukana teollisten investointihankkeiden henkilöstökumppanina Suomessa ja Ruotsissa.