27 % etätyötä tekevistä kohdannut rajoituksia – kärsijöinä erityisesti neuroepätyypilliset

Työelämäyhtiö Baronan Työelämätutkimuksen mukaan etätyömahdollisuudet ovat jakautuneet epätasaisesti ja vaihtelevat merkittävästi toimialoittain. Puolella suomalaisista työelämässä olevista ei ole lainkaan mahdollisuutta etätyöhön, ja samalla etätyötä tekevien joukossa rajoitukset ovat yleistyneet. Toimistotyöhön ohjaaminen voi heikentää erityisesti neuroepätyypillisten työhyvinvointia.

Tutkimuksen mukaan 34 prosenttia työelämässä olevista teki viime vuonna etätyötä vähintään yhtenä päivänä viikossa. Sen sijaan 50 prosentilla etätyö ei ollut lainkaan mahdollista.

Etätyötä tekevistä 27 prosenttia kertoi, että etätyötä on rajoitettu viimeisen vuoden aikana. Useimmiten rajoituksia on tehty vähän, mutta osalla ne ovat olleet merkittäviä. Etätyötä on rajoitettu viime vuonna selvästi eniten pankki- ja vakuutusalalla, mutta laajasti myös muilla toimialoilla.

Etätyömahdollisuudet jakautuvat myös voimakkaasti toimialoittain. Etätyötä tehdään eniten pankki- ja vakuutusalalla, IT- ja telecom-aloilla sekä markkinoinnissa ja muilla luovilla aloilla. Monilla palvelu- ja tuotantoaloilla etätyö on harvinaista tai mahdotonta.

Tulokset selviävät työssäkäyvien suomalaisten näkemyksiä selvittäneestä, työelämäyhtiö Baronan vuosittain toteuttamasta Työelämätutkimuksesta.

Neuroepätyypilliset saattavat kärsiä etätyön rajoittamisesta

Työelämätutkimus osoittaa, että työelämä suosii sosiaalisesti aktiivisia ja ulospäinsuuntautuneita persoonia.

Jopa 42 prosenttia vastaajista koki, että heidän työpaikallaan suositaan sosiaalisesti aktiivisia persoonia ja hiljaisemmat persoonat jäävät helposti sivuun. Näin koettiin erityisesti markkinoinnissa ja muilla luovilla aloilla sekä kaupan alalla työskentelevien keskuudessa.

Tämä voi kertoa kulttuurisesta vinoumasta, jossa tietynlainen näkyvä ja äänekäs tapa olla työssä nähdään aktiivisuuden ja asiantuntijuuden mittarina.

“Työpaikoilla olisi syytä tarkastella sitä, millainen vuorovaikutus oikeasti tukee työn tekemistä, ei vain sitä, miltä aktiivisuus näyttää ulospäin. Yksilöillä on erilaisia vahvuuksia ja tapoja tehdä työnsä, ja työnantajien tulisikin antaa tilaa myös epätyypillisille keinoille täyttää työtehtävän tavoitteet”, Baronan asiantuntija-alojen henkilöstöjohtaja Tia Nyman toteaa.

Vain 39 prosenttia tutkimukseen vastanneista koki, että työnantaja huomioi neurodiversiteetin ja erilaiset persoonallisuuspiirteet hyvin. Kolmannella sektorilla sekä IT- ja telecom-aloilla neurodiversiteetti koetaan keskimääräistä paremmin huomioiduksi.

Etätyö on tarjonnut monille introverteille ja neuroepätyypillisille paremman mahdollisuuden keskittyä ja voida hyvin. Siksi toimistolle pakottaminen voi heikentää työhyvinvointia – ja samalla organisaation kykyä hyödyntää monimuotoista osaamista täysimääräisesti.

Mahdollisuus työskennellä rauhassa ilman jatkuvaa sosiaalista painetta tukee keskittymistä ja vähentää kuormitusta.

“Monet neuroepätyypillisten työskentelyä tukevat ratkaisut, kuten joustavuus, häiriöttömät työjaksot ja selkeästi sovitut toimintatavat, parantavat usein koko työyhteisön arkea. Kyse ei ole erityisjärjestelyistä, vaan fiksummasta tavasta organisoida työtä”, Nyman huomauttaa.

Mustavalkoisesta ajattelusta aitoon toimintatapojen kehittämiseen

Organisaatioiden kannattaisi yksioikoisten sääntöjen sijaan ottaa entistä paremmin huomioon sekä työn luonne että yksilölliset tarpeet.

“Tuottavuus ei synny yksin siitä, missä ollaan, vaan siitä, että työn tavoitteet, roolit ja työn tekemisen järjestelyt ovat selkeät ja linjassa keskenään. Toimistolle läsnätyöhön ohjaaminen ei automaattisesti lisää tehokkuutta, jos johtamismalli tai työympäristö eivät tue tavoitetta. Tärkeämpää on johtaa työtä määrätietoisesti ja määritellä selkeät toimintatavat, kuten esimerkiksi mitkä asiat tehdään yhdessä ja miksi”, Nyman summaa.

Baronan Työelämätutkimus 2026 tarjoaa monipuolisen kuvan suomalaisten työelämästä, työn muutoksesta ja työhyvinvoinnista. Tutkimukseen vastasi 2 052 työssäkäyvää, 18–67-vuotiasta suomalaista. Tutkimus toteutettiin marras-joulukuussa 2025.

Työelämätutkimuksen tutkimusraportti: https://www.barona.fi/tyoelaman-tutkimus

Lisätietoja: