Työkyvyttömyysriskien hallinnalla inhimilliset vaikutukset ja miljoonasäästöt: Barona kertoo ennakoinnin tuloksista

Työelämäyhtiö Baronan pitkäjänteinen työ työkyvyttömyysriskien hallinnassa näkyy konkreettisina tuloksina. Aktiivisten toimien seurauksena vuonna 2025 myönnettiin 16 työkyvyttömyyseläkettä konsernin työntekijöille, kun vuonna 2024 vastaava luku oli 27. Konsernin eläkemeno laski samassa tarkasteluikkunassa yli miljoonalla eurolla.

Baronalla työkyvyn hallinnan työkaluina ovat mm. systemaattinen työkykyriskien seuranta ja ennakointi, työntekijöiden hyvinvoinnin proaktiiviseksi tueksi perustettu hyvinvointitiimi, esihenkilöiden osaamisen vahvistaminen sekä tiivis yhteistyö työterveyden ja eläkeyhtiöiden kanssa.

”Työkykyjohtamisessa ratkaisevaa on ketteryys ja läpinäkyvyys, ei kuukausien odottelu. Meille työkyky ei ole HR-projekti, vaan liiketoiminnan kriittinen osa. Johdamme sitä ennakoivan datan avulla sen sijaan, että katsoisimme pelkästään poissaolohistoriaa”, sanoo Baronan asiantuntija-alojen henkilöstöjohtaja Tia Nyman.

Uudistunut maksuluokkamalli korostaa ennakoivaa työkyvyttömyysriskin hallintaa

Baronan saavuttamissa säästöissä on kyse aktiivisista toimista, mutta myös laskentamallien muutoksista. Suurtyönantajien TyEL-maksuluokkamalli uudistui vuoden 2024 alussa. Muutos siirtää painotuksen historiasta aktiiviseen riskiin.

”Tämä on yhteiskunnallinen asia, mutta samalla myös merkittävä taloudellinen kysymys. Maksuluokka vaikuttaa suoraan työnantajan TyEL-maksun tasoon. Mitä enemmän on työkyvyttömyyseläkkeitä ja pitkittyviä kuntoutustukia, sitä korkeampi maksuluokka ja sitä suurempi kustannusvaikutus tulevina vuosina. Puhumme hyvin nopeasti satojen tuhansien eurojen suuruisista summista”, sanoo Baronan työkykypäällikkö Antti Filppula.  

Jatkossa työnantajan maksuluokkaan vaikuttavat entistä vahvemmin viimeisen viiden vuoden aikana syntyneet työkyvyttömyyteen liittyvät kuntoutustuet. Pysyvien työkyvyttömyyseläkkeiden rinnalla huomioidaan myös määräaikaiset työkyvyttömyyseläkkeet eli kuntoutustuet.

”Meillä ei ole varaa siihen, että työkyvyttömyyden ennakoinnista alettaisiin nyt jostain syystä karsia. Työkyvyttömyysriskit ja erityisesti kuntoutustuet tulevat olemaan taloudellisesti vaa’ankieliasemassa monelle yritykselle, puhumattakaan inhimillisestä vastuusta ja yhteiskunnallisesta kestävyydestä. Nähdäksemme jokainen työnantaja joutuu muodostamaan tähän selkeän toimintasuunnitelman”, sanoo Nyman.

Mitä suurten työnantajien on hyvä huomioida nyt työkyvyttömyysriskien ehkäisyssä?

1. Siirrä katse historiasta ajankohtaisiin työkykyriskeihin

Maksuluokkamallin muutos kannustaa ennakointiin. Tarkastelussa painottuvat viimeisen viiden vuoden aikana syntyneet kuntoutustuet. Tämän päivän päätökset ja ennakoivat toimet näkyvät suoraan tulevien vuosien TyEL-maksuissa.

Kuntoutustuet huomioidaan maksuluokassa, jos ne ovat voimassa seuraavassa vuodenvaihteessa kahden vuoden kuluttua kuntoutustuen alkamishetkestä eikä aktiivisia ammatillisen kuntoutuksen toimia ole käynnissä.

”Työkykyjohtaminen ei ole reaktiivista tulipalojen sammuttamista. Se on riskien ennakointia ja systemaattista tiedolla, ketterillä päätöksillä ja selkeillä vastuilla johtamista, aivan kuten mikä tahansa muukin liiketoiminnan kriittinen osa-alue”, Nyman korostaa.

2. Tunnista kuntoutustuki tulevaisuuden riskinä

Aiemmin maksuluokkaan vaikuttivat käytännössä vain pysyvät työkyvyttömyyseläkkeet. Nyt myös määräaikaiset työkyvyttömyyseläkkeet, eli kuntoutustuet, kerryttävät eläkemenoa ja sitä kautta kasvattavat työnantajan maksuluokkaa.

Kuntoutustuki ei ole hallinnollinen välivaihe, vaan taloudellinen riskitekijä, ellei tilannetta ratkaista ajoissa.

”Kuntoutustuki on aina mahdollisuus kääntää suunta. Jos onnistumme tukemaan työntekijää oikea-aikaisesti, vältämme pysyvän työkyvyttömyyden ja samalla merkittävän eläkeriskin”, Filppula sanoo.

3. Panosta ammatilliseen kuntoutukseen

Kuntoutusraha turvaa toimeentuloa ammatillisen kuntoutuksen aikana ja mahdollistaa esimerkiksi työkokeilun, työhönvalmennuksen tai uudelleenkoulutuksen.

Baronalla oli vuonna 2025 kuntoutusrahalla 29 henkilöä, ja vuoden 2026 alussa määrä oli 17. Useat prosessit päättyivät onnistuneesti, mikä tarkoittaa sitä, että moni työntekijä pääsi takaisin työelämään ammatillisen kuntoutuksen keinoilla tuettuina.

”Erityisesti työntekijöille mahdollisuus palata itselleen sopivalla ratkaisulla työelämään, on merkitykseltään valtavan suuri. Voidaankin sanoa, että jokainen onnistunut kuntoutus on inhimillinen voitto, mutta samalla myös taloudellinen onnistuminen. Kun työntekijä jatkaa työelämässä, vältämme pitkän aikavälin kustannukset, jotka muuten realisoituvat maksuluokassa”, Filppula toteaa.

4. Tee varhaisesta välittämisestä osa johtamisjärjestelmää

Työkykyriski harvoin syntyy yhdessä yössä. Siksi esihenkilöiden osaaminen on keskeinen investointi, sillä esimerkiksi varhaisen välittämisen mallit ja koulutus tukevat oikea-aikaista reagointia.

”Varhainen välittäminen ei ole yksittäinen toimenpide, vaan osa johtamiskulttuuria. Kun esihenkilöt uskaltavat ottaa työkyvyn puheeksi ajoissa, vaikutamme suoraan sekä ihmisten hyvinvointiin että yrityksen kustannusrakenteeseen”, Nyman sanoo.

5. Johda työkykyä yhteistyössä eläkeyhtiön ja työterveyden kanssa

Työkyvyttömyysriskin hallinta ei ole yksin HR:n tehtävä. Se edellyttää tiivistä yhteistyötä työterveyden ja eläkeyhtiöiden kanssa.

Barona tekee aktiivista yhteistyötä Ilmarisen, Elon ja Varman kanssa eläkeriskien minimoimiseksi.

”Yhteinen tilannekuva ja avoin tiedonvaihto eläkeyhtiön kanssa ovat kriittisiä. Kun ymmärrämme riskin ajoissa, voimme myös vaikuttaa siihen. Tämä on myös talouden johtamista”, Nyman sanoo.

Työkyvyttömyysriskien hallinta on strateginen valinta. Se vaikuttaa henkilöstön hyvinvointiin, yrityksen kilpailukykyyn ja suoraan tulokseen.

”Ennaltaehkäisy ei ole pehmeä arvo, vaan kova taloudellinen fakta. Yritykset, jotka tunnistavat aktiivisen riskin ajoissa ja panostavat kestävään työkykyjohtamiseen, pitävät ihmiset työelämässä ja samalla maksuluokkansa hallinnassa”, Filppula päättää.

---

Lisätiedot: