Isoilla palvelualoilla eniten työpaikan vaihtohalukkuutta – tekoälyä käyttää 70 % IT-alalla työskentelevistä, logistiikka-alalla vain 16 %

Kaupan ala kiinnostaa edelleen alanvaihtajia eniten, ja julkinen sektori nousi halutuimpien alojen kärkikolmikkoon. Vapaa-ajan haasteisiin saadaan työpaikalla parhaiten tukea IT-alalla ja heikoiten sosiaali- ja terveysalalla. Tekoälyä käytetään eniten IT- ja telecom-aloilla sekä pankki- ja vakuutusalalla. Tulokset ilmenevät työelämäyhtiö Baronan vuosittain toteuttamasta Työelämätutkimuksesta, jossa selvitettiin muun muassa eri aloilla ja maakunnissa työskentelevien suomalaisten työelämään liittyviä näkemyksiä ja aikomuksia. 

Työpaikan vaihtohalukkuus on laskenut viime vuosien aikana. Työpaikan vaihtaminen ja sen harkinta aloittain: 

• Työpaikkaa on vaihdettu viimeisen vuoden aikana eniten markkinoinnissa ja muilla luovilla aloilla (21 % alan vastaajista, nousua 6 %-yksikköä edelliseen vuoteen nähden), matkailu- ja ravintola-alalla (20 %, nousua 5 %-yksikköä) sekä rakennusalalla (19 %, nousua 4 %-yksikköä) ja kiinteistönhuolto- ja siivousalalla (19 %, laskua 3 %-yksikköä). Kaikkien alojen keskiarvo on 15 %. 

• Työpaikkaa on vaihdettu vähiten pankki- ja vakuutusalalla (5 %, laskua 7 %-yksikköä), julkisella sektorilla (11 %, nousua 1 %-yksikkö) sekä sosiaali- ja terveysalalla (13 %, laskua 8 %-yksikköä) ja teollisuudessa (13 %, nousua 3 %-yksikköä). 

• Työpaikan vaihtoa harkitaan tällä hetkellä eniten kiinteistönhuolto- ja siivousalalla (41 %), matkailu- ja ravintola-alalla (40 %) sekä kaupan alalla (39 %). 

• Alueellisesti työpaikan vaihtamista harkitaan selvästi eniten Lapissa (43 % alueen vastaajista) ja selvästi vähiten Pohjanmaalla (25 %). Kaikkien alojen ja alueiden keskiarvo on 34 %. 

Ensimmäistä kertaa Työelämätutkimuksessa selvitettiin myös syitä sille, miksi työpaikan vaihtoa ei harkita. Sellaisia työssäkäyviä, jotka eivät harkitse työpaikan vaihtoa, koska työmarkkinoilla ei ole sopivia työpaikkoja avoinna, oli eniten kiinteistönhuolto- ja siivousalalla (47 %), kaupan alalla sekä rakennusalalla (45 % molemmissa). 

Suomalaisista työssäkäyvistä 39 % uskoo vielä vaihtavansa alaa. Näitä alanvaihtajia kiinnostaa eniten kaupan ala, teollisuusala, markkinointi- ja muut luovat alat sekä julkinen sektori. 

“Työpaikan vaihtamisessa tai sen harkinnassa korostuvat suuret palvelualat, kuten siivous-, matkailu-, ravintola- sekä kaupan ala. Monilla näistä työn kausiluonteisuus tai määräaikaisuus on yleistä, mikä jo itsessään selittää vaihtohalukkuutta. Viime aikoina lisääntynyt työelämän ja työmarkkinoiden epävarmuus on myös voinut vahvistaa toivetta löytää vakituisempaa työtä”, kertoo Baronan kehityspäällikkö Teemu Junkkarinen. 

“Samalla on kiinnostavaa nähdä, että vuodesta toiseen alanvaihtajia kiinnostaa eniten kaupan ala. Ala tarjoaa hyvin monipuolisia työtehtäviä, ja työllistää laajasti työntekijöitä ympäri Suomen. Sama koskee myös julkista sektoria, joka nousi nyt kärkikolmikkoon. Teollisuusalalla menee Suomessa suhteellisen hyvin, mikä osaltaan varmasti vahvistaa sen vetovoimaa.” 

Sotealalla heikoiten tukea vapaa-ajan haasteisiin 

Työelämätutkimuksen mukaan työssäkäyvien hyvinvoinnissa on nähtävissä pieni käänne parempaan. Alojen välillä on kuitenkin eroja: 

• Oma henkinen hyvinvointi koettiin parhaaksi pankki- ja vakuutusalalla (82 % alan vastaajista), julkisella sektorilla (74 %) sekä teollisuudessa (73 %). 

• Heikoimmaksi hyvinvointi koettiin kiinteistönhuolto- ja siivousalalla (53 %), matkailu- ja ravintola-alalla (60 %) sekä rakennusalalla (64 %). Kaikkien alojen keskiarvo on 69 %. 

Tutkimuksessa selvitettiin myös sitä, saavatko työssäkäyvät työpaikalla tukea myös muihin kuin työhön tai terveyteen liittyviin ongelmiin. Parhaiten tällaista tukea saivat IT- ja telecom-alojen, logistiikka-alan sekä pankki- ja vakuutusalan työntekijät. Heikoiten tällaista tukea tarjottiin sosiaali- ja terveysalan, kiinteistönhuolto- ja siivousalan sekä matkailu- ja ravintola-alan työntekijöille. 

Oikeanlaiset kanavat vapaa-ajan hyvinvointihaasteiden käsittelyyn löytyvät kattavimmin pankki- ja vakuutusalalta sekä IT- ja telecom-aloilta. 

“Julkisen sektorin ja teollisuuden työntekijöiden hyvinvointia voi selittää niiden vakaus. Työsuhteet ovat yleensä pitkäaikaisia ja työnantajat suuria, mikä antaa ennustettavamman näkymän tulevaisuuteen. Teollisuuden vahva suhdanne niin ikään luo pysyvyyttä ja turvaa”, Junkkarinen analysoi. 

“Työelämän vaativuuden kasvaessa olisi tärkeää, että työnantajat kykenisivät huomioimaan työntekijöiden kokonaiskuormitusta huolimatta siitä, ovatko työntekijöiden huolet peräisin itse työstä vai vapaa-ajalta. On huolestuttavaa, että sosiaali- ja terveysalalla ei ole vielä rutiineja työn ulkopuolelta kumpuavien haasteiden käsittelyyn. Alalla on koettu suuria säästöpaineita ja muutoksia, toivottavasti jatkossa kyetään investoimaan myös työntekijöiden jaksamiseen, esimerkiksi tarjoamalla matalan kynnyksen keskusteluapua ja ohjausta arjen stressitekijöihin, kuten taloushuoliin tai elämänmuutoksiin”, Junkkarinen jatkaa. 

Tekoälyä käytetään vähiten logistiikka-alalla

Työelämätutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa laajemmin tekoälyn käyttöä työelämässä.  

Tekoälyä käyttää työssään viikoittain 32 % suomalaisista työssäkäyvistä. Eniten tekoälyä käytetään IT- ja telecom-aloilla (70 % alan vastaajista käyttää viikoittain), pankki- ja vakuutusalalla (64 %) sekä markkinoinnissa ja muilla luovilla aloilla (47 %). Vähiten tekoälyä käytetään logistiikka-alalla (16 %), kiinteistönhuolto- ja siivousalalla (19 %) sekä sosiaali- ja terveysalalla sekä matkailu- ja ravintola-alalla (20 % molemmissa). 

Eri aloilla suhtaudutaan tekoälyn käyttöön eri tavalla: 

• Kiinnostusta ja uteliaisuutta tekoälyn käyttöön oli eniten IT- ja telecom-aloilla (79 % alan vastaajista), 3. sektorilla (66 %) sekä pankki- ja vakuutusalalla (64 %). Kaikkien alojen keskiarvo on 50 %. 

• Painetta hyödyntää tekoälyä työssään koettiin eniten IT- ja telecom-aloilla (49 %), pankki- ja vakuutusalalla (43 %) sekä markkinoinnissa ja muilla luovilla aloilla (36 %). 

• Vähiten painetta tekoälyn käyttöön koettiin kiinteistönhuolto- ja siivousalalla, sosiaali- ja terveysalalla sekä logistiikka-alalla (16 % jokaisessa). Kaikkien alojen keskiarvo on 24 %. 

• Tekoälyn hyödyntämiseen liittyviä taitoja kaivataan erityisesti pankki- ja vakuutusalalla, IT- ja telecom-aloilla sekä julkisella sektorilla. 

“IT-ala sekä pankki- ja vakuutusala ovat selvästi eturintamassa ottamassa laaja-alaisesti tekoälyä osaksi työarkea, mikä ei varmasti yllätä ketään. Kolmannen sektorin työntekijöiden kiinnostus tekoälyn käyttöön voi selittyä sillä, että alalla on totuttu tekemään tulosta pienellä porukalla, jolloin uudet työkalut tarjoavat mahdollisuuden ottaa tuottavuusloikkia. Tutkimustulosten perusteella myös julkisella sektorilla sekä rakennusalalla ollaan hyvin hereillä ja kiinnostuneita tekoälyn tuomista mahdollisuuksista”, kehityspäällikkö Junkkarinen toteaa. 

Vuodesta 2021 lähtien toteutetussa Työelämätutkimuksessa haastateltiin 2 052 työssäkäyvää, 18–67-vuotiasta suomalaista. Tutkimus jakautuu viiteen osa-alueeseen: työpaikka ja työura, osaaminen, hyvinvointi, tekoäly sekä työelämän kansainvälistyminen. Sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan edustavan tutkimuksen aineiston keräsi Norstat marras-joulukuussa 2025.  

Työelämätutkimuksen tutkimusraportti: https://www.barona.fi/tyoelaman-tutkimus

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:  

Teemu Junkkarinen, kehityspäällikkö, Barona 
050 520 7967 
teemu.junkkarinen@barona.fi 

Antti Möller, viestintäpäällikkö, Barona 
044 545 5698   
antti.moller@barona.fi