Yrityskenttä polarisoitunut osaajapulan sekä henkilöstön kansainvälisyyden osalta – kansainvälisen rekrytoinnin vaikeutuminen huolettaa julkisella sektorilla

Kansainvälistä henkilöstöä työllistävien yritysten osuus on viime vuodesta kasvanut eniten rakennusalalla sekä informaatio- ja viestintäalalla. Työvoimatarpeen ennustetaan lisääntyvän seuraavan vuoden aikana erityisesti rakennusalalla ja teollisuudessa. Kansainvälisen rekrytoinnin vaikeutuminen huolestuttaa erityisesti informaatio- ja viestintäalalla sekä julkisella sektorilla.

Nämä tulokset selviävät työelämäyhtiö Baronan valtakunnallisesta Kansainvälinen työvoima ja tulevaisuus 2025 -tutkimuksesta, jossa kartoitettiin noin 500 eri alan työnantajan näkemyksiä kansainvälisistä osaajista.

Kansainvälisiä osaajia työskentelee eniten seuraavilla aloilla:

• Informaatio- ja viestintäala, 64 % alan vastaajista (+16 %-yksikköä viime vuoteen verrattuna)
• Majoitus- ja ravintola-ala, 59 % (+8 %-yksikköä)
• Julkinen sektori, 50 % (-10 %-yksikköä)
• Kaikkien alojen keskiarvo 45 %

Eniten kansainvälistä työvoimaa työllistävien työnantajien osuus oli kasvanut rakennusalalla, missä kasvua oli 24 prosenttiyksikköä viime vuoteen verrattuna. Kansainvälisiä osaajia työllistävien yritysten osuus rakennusalalla oli nyt 49 prosenttia.

Vähiten kansainvälistä työvoimaa työllistäviä yrityksiä oli rahoitus- ja vakuutusalalla (20 % alan vastaajista), kaupan alalla (30 %) sekä kuljetus- ja varastointialalla (40 %). Viime vuonna vähiten kansainvälisiä osaajia työskenteli rakennus-, rahoitus- ja vakuutus- sekä kaupan alalla.

Alueellisesti kansainvälistä työvoimaa työllistäviä työnantajia oli eniten Pohjois-Suomessa (56 % alueen vastaajista) ja Helsinki-Uusimaalla (51 %).

Yleisesti työvoimapula on hellittänyt, mutta yritysten välillä on merkittäviä eroja. Eniten työvoimapulasta kärsivien työnantajien osuus on laskenut viime vuoteen verrattuna julkisella sektorilla (22 % alan vastaajista, -30 %-yksikköä viime vuoteen verrattuna), informaatio- ja viestintäalalla (4 %, -17 %-yksikköä) sekä kuljetus- ja varastointialalla (10 %, -16 %-yksikköä).

Eniten työvoimapulasta kärsiviä yrityksiä oli majoitus- ja ravintola-alalla (26 % alan vastaajista), rakennusalalla (25 %) sekä tieteellis-teknisellä alalla (23 %).
Työvoimatarpeen odotetaan lisääntyvän seuraavan vuoden aikana erityisesti rakennusalalla (41 % alan vastaajista) ja teollisuudessa (37 %).

”Yritykset eri toimialoilla mutta myös toimialojen sisällä vaikuttavat entisestään polarisoituvan osaajapulasta kroonisesti kärsiviin sekä niihin, jotka tällä hetkellä eivät uusia osaajia tarvitse. Informaatio- ja viestintäalalla henkilöstön kansainvälisyys on ollut laajaa Suomessa jo pitkään, eikä yleinen heikko taloussuhdanne ole tilannetta muuksi muuttanut. Alan tulos kansainvälisiä osaajia työllistävien alan yritysten osalta on mittaushistorian korkein”, kertoo Baronan kansainvälisestä työvoimasta vastaava johtaja Elina Santalahti ja jatkaa:

”Työvoimapulan vähentyminen näkyy ehkä selkeimmin majoitus- ja ravintola-alalla, jossa osaajapulasta kärsivien yritysten osuus on laskenut neljässä vuodessa 59 prosentista 26 prosenttiin. Tästä huolimatta kansainvälisiä osaajia on työskennellyt koko mittausajan yli puolessa alan yrityksistä. Se kertoo majoitus- ja ravintola-alan rakenteellisesti nojaavan kansainvälisiin osaajiin, joita on nyt ollut saatavilla Suomen rajojen sisältä.”

Kansainvälisellä työvoimalla tarkoitetaan ulkomaista työvoimaa sekä Suomessa asuvia ulkomaalaistaustaisia, joilla ei ole sujuvaa suomen kielen taitoa.

Julkisella sektorilla huolta tulevista rekrytoinneista

Tutkimuksen mukaan kolmannes niistä yrityksistä, joissa ei vielä työskentele kansainvälistä työvoimaa, käy keskusteluja kansainvälisten osaajien palkkaamisesta. Eniten keskusteluita on käyty seuraavilla aloilla:

• Rahoitus- ja vakuutusala (67 % alan vastaajista)
• Informaatio- ja viestintäala (60 %)
• Majoitus- ja ravintola-ala (50 %)

Kansainvälisen rekrytoinnin vaikeutuminen huolestuttaa eniten informaatio- ja viestintäalalla (56 % alan vastaajista) sekä julkisella sektorilla (53 %). Alueellisesti vaikeutuminen huolettaa eniten Pohjois-Suomessa (36 % alueen vastaajista).

Työnantajilta tiedusteltiin myös kansainvälisten osaajien palkkaamiseen liittyvistä esteistä:

• Kielelliset haasteet korostuvat rahoitus- ja vakuutusalalla sekä julkisella sektorilla.
• Lainsäädäntöön ja lupiin liittyvät haasteet koetaan suurimmiksi julkisella sektorilla sekä rahoitus- ja vakuutusalalla.
• Kulttuuriset haasteet korostuvat kuljetus- ja vakuutusalalla sekä rakennus- että kaupan alalla.

”Julkisen sektorin työvoimapula on merkittävästi hellittänyt, kun esimerkiksi hyvinvointialueiden rahoituksessa on ollut haasteita. Kansainvälisiä osaajia työskentelee silti yhä joka toisessa julkisen sektorin organisaatiossa, ja esimerkiksi eläköitymisen seurauksena tämä osuus tulee väistämättä kasvamaan lähivuosina. Jatkossa tarvitaan yhä laajempia panostuksia esimerkiksi kielikoulutuksiin, jotta julkisten palveluiden saatavuus voidaan turvata myös jatkossa”, Baronan Elina Santalahti muistuttaa.

Kansainvälisiä osaajia on rekrytoitu yhä enemmän johtotehtäviin. Tällaisia yrityksiä oli eniten hallinto- ja tukipalveluissa (28 % alan vastaajista), tieteellis-teknisellä alalla (26 %) sekä informaatio- ja viestintäalalla että rahoitus- ja vakuutusalalla (25 % molemmissa).

Kansainväliset osaajat koetaan vetovoimatekijänä uusien työntekijöiden rekrytoinneissa erityisesti informaatio- ja viestintäalalla (65 % alan vastaajista) sekä rahoitus- ja vakuutusalalla (50 % vastaajista).

Eri alojen työnantajien näkemyksiä selvittäneen kyselytutkimuksen tilasi Barona ja toteutti Taloustutkimus Oy. Puhelinhaastatteluihin vastasi 502 yritysten ja julkisen sektorin ylintä päättäjää, keskijohdon edustajaa tai muuta organisaatioiden rekrytoinneista vastaavaa asiantuntijaa. Haastattelut toteutettiin elo-syyskuussa 2025.

Tutkimusraportti löytyy täältä.

Lisätietoja: