Talouden kasvu lähtökuopissa? ”On aika päivittää rekrytoinnin strategia”

Kotimaan uutisia seuratessa voisi ajatella, että talouden ja työelämän markkinoilla on melkein kaikki nyt huonosti. Moni yritys kituuttaa kasvun aikoja odotellessa, ja työttömyystilastoissa hätyytellään Euroopan kärkisijaa, siitä vähemmän mairittelevasta näkökulmasta.

Onneksi se ei ole koko totuus. Joillakin aloilla ja varsinkin alueilla pyyhkii niin hyvin, että yrityksissä menestymisen mittarit saavat hymyn huulille ja kasvua on tarjolla, kunhan uusien osaajien rekrytointi rullaa.

Ja nyt muillekin on positiivisia merkkejä näkyvissä.

– Perinteisesti talouskasvua lupailevat teollisuuden alan luvut, eli tilauskannat ja työllisyystilanne, ovat kääntyneet nousuun, ja voi ajatella, että se tietää taas hyvää koko talouteen, sanoo Baronan teollisuuden ja rakentamisen toimialajohtaja Juho-Pekka Nojonen.

Teollisuuden tilauksissa tammi-heinäkuussa oli 11,7 prosentin kasvu viime vuoteen verrattuna, ja tahti on ollut kesää kohti kiihtyvää. Kesäkuussa kasvu oli 19,1 ja heinäkuussa 22,1 prosenttia. Ei jättimäisiä piikkejä vaan kestävää kasvun trendiä.

Datakeskushankkeet ovat jo pidempään olleet talouden positiivisia uutisia. Nojosen mukaan yritysten investoinneille niihin ei näy loppua.

Näyttäisi, että ollaan lähellä käännekohtaa.

– Datakeskushankkeet ovat pitkän aikavälin vakautta tuova tekijä, sillä jo nyt niissä on varmistunut töitä vähintään 10 vuodeksi. Lisäksi pinnan alla väreilee lisää hyviä uutisia, ja maahan tulevien investointien ja liiketoiminnan potti voi olla jopa 30 miljardia euroa, Nojonen kertoo.

Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan datakeskushankkeissa rakentamisvaiheen työllisyysvaikutukset ovat 45 000 henkilötyövuotta ja tuotantovaiheessa suoraan ja välillisesti lähes 10 000 henkilötyövuotta.

Tulevaisuudelta sopii siis odottaa hyviä asioita. Niin rakentamisessa, teollisuudessa kuin muutenkin.

Kun kasvu tulee, ole valmis – päivitä rekrytoinnin strategia kuntoon jo nyt

Kasvun merkit näkyvät jo Baronan rekrytoinneissakin. Kehityspäällikkö Teemu Junkkarinen seuraa työssään rekrytoinnin kehittäjänä monenlaisia mittareita, ja signaalit alkavat olla selvät.

– Näyttäisi, että ollaan lähellä käännekohtaa. Avoimien ja täytettyjen työpaikkojen määrä lupaa hyvää, Junkkarinen sanoo.

Nykyisessä työllisyystilanteessa työnhakijoita on tietysti yleisesti paljon, mutta työmarkkinoiden tilanne ei ole kaikkialla sama. Työmarkkinoiden vauhdissa on tuntuvia alueellisia eroja, ja joissakin paikoissa ratkotaan tässäkin tilanteessa työvoimapulaa.

Junkkarinen näkee, että yrityksissä kannattaa valmistautua talouden kasvuun päivittämällä rekrytoinnin strategia ja tunnistaa ne seikat, jotka työtehtävissä todella tarvitaan. Sillä tavoin kuumassakin markkinassa voi löytää uudet työntekijät.

– Kehotan aina avartamaan näkökulmaa siitä, mitä työssä todella tarvitaan. Minkälaista kokemusta? Kuinka paljon koulutusta tai oheistaitoja? Mitä työn ohessa tai jopa rekrytoinnin aikana voi oppia? Voiko työtehtäviä muokata erilaisia kykyjä ja elämäntilanteita varten? Onko hakijan maantieteellisellä sijainnilla merkitystä?

– On monia kysymyksiä, joilla pääsee oleellisten asioiden äärelle, ja vastauksia etsiessään voi huomata, että todellisten ehdokkaiden joukko on laajempi kuin alun perin ajatteli, Junkkarinen kertoo.

Samaan kannustaa myös Juho-Pekka Nojonen, joka teollisuus- ja rakennusaloilla näkee haasteet työpaikkojen ja työnhakijoiden alueellisessa kohtaamisessa.

– Kärjistäen tällä hetkellä Itä-Suomeen on helpompi saada työntekijöitä Filippiineiltä kuin Salosta. Työn perässä muuttamiseen voi oman maan sisälläkin voi olla suuri kynnys, ja se on tietysti täysin ymmärrettävää. Mikään taho ei yksin sitä voi ratkaista, mutta yrityksissäkin kannattaa miettiä, miten haastetta voisi ratkoa, Nojonen sanoo.

Sopivin työntekijä voi olla eri asia kuin paras työnhakija

Yksi onnistuneen rekrytointiprosessin tunnusmerkeistä on hakijoiden huolellinen arviointi. Tehtäviin halutaan varmasti valita sopivimmat työntekijät, mutta sopivimmat työntekijät eivät välttämättä ole parhaat työnhakijat.

– Siinä voi olla iso ero. Hakijoiden joukossa on aina heitä, jotka eivät ole ammattilaisia työnhaussa mutta ovat ammattilaisia työssään. He ovat taitavia, ehkä kokeneitakin alansa osaajia tai piileskeleviä, tehtävään motivoituneita lahjakkuuksia, jotka eivät myy ja markkinoi itseään yhtä näyttävästi kuin he, jotka kiinnittävät huomion ensi silmäyksellä, kertoo kehityspäällikkö Teemu Junkkarinen.

Kehotan aina avartamaan näkökulmaa siitä, mitä työssä todella tarvitaan.

Kun rekrytoinnin strategiassa on tunnistettu oikeasti kuhunkin työhön tarvittavat ominaisuudet ja osataan oikeasti ottaa huomioon kaikki sopivat osaajat, kasvaa potentiaalisten ehdokkaiden joukko merkittävästi.

– Tämä on hyödyllistä jo nyt, mutta kriittistä sitten kun talous taas kasvaa ja hakijoita on vähemmän. Silloin menestyvät ne, jotka parhaiten osaavat tunnistaa tarvittavat kyvykkyydet, Junkkarinen sanoo.