Osaamismurros ja tekoäly avaimet Suomen kasvuun – Nyt tarvitaan päätöksiä

Kun muissa maissa tekoäly on valjastettu liiketoiminnan ajuriksi, Suomessa on tyydytty katselemaan sivusta. Boston Consulting Groupin tutkimuksen mukaan vain 18 prosenttia suomalaisista asiantuntijoista hyödyntää tekoälyä viikoittain, Yhdysvalloissa luku on 61 prosenttia. Nämä luvut heijastavat osaamismurrosta, jota on tarve johtaa tehokkaammin. Meillä on avaimet kärjessä pysymiseen ja edelläkävijöiksi loikkaamiseen, jos johdamme osaamista määrätietoisemmin.

Tekoäly muuttaa työtä ja osaamisvaatimuksia nopeammin kuin organisaatiot ehtivät reagoida. Jos emme tartu härkää sarvista ja johda suomalaisten organisaatioiden osaamista tulevaisuutta varten, olemme kohta jo myöhässä.

Kokemuskuilu kasvaa työmarkkinoilla

Työmarkkinoilla on ristiriita työnantajien odotusten ja todellisuuden välillä. Organisaatiot edellyttävät 2–5 vuoden kokemusta tehtäviin, kuten ohjelmistokehittäjä tai markkinointiassistentti, joita vielä muutama vuosi sitten hakivat vastavalmistuneet. Kokemuskuilu syntyy, kun työnhakijat eivät pysty hankkia vaadittua kokemusta, vaikka heillä on tarvittava osaaminen.

Deloitten Global Human Capital Trends-raportin mukaan kaksi kolmesta johtajasta sanoo, etteivät heidän palkkaamansa henkilöt ole olleet täysin valmiita työn vaatimuksiin. Kokemuksen puute on yleisin haaste. Olen keskusteluissa yrityspäättäjien kanssa huomannut, että kun he sanovat kaipaavansa kokemusta, he tarkoittavat oikeasti kykyä soveltaa osaamista käytännössä. Työkokemusvuodet ovat heidän mielestään helpoin tapa mitata tätä kykyä.

Ongelma on, että mitä hyötyä on viiden vuoden kokemuksesta, jos työ muuttuu jatkuvasti? Tekoäly muuttaa työn sisältöjä niin nopeasti, että vuosissa mitattu työkokemus menettää merkitystään. Samaan aikaan nousevat esiin uudet kriittiset taidot, kuten uteliaisuus, tunneäly ja ongelmanratkaisukyky. Työvuosien sijasta tärkeimpiä taitoja ovat oppimiskyky ja -halu. Niiden merkitys korostuu, kun työ muuttuu nopeammin kuin perinteiset koulutusmallit pysyvät mukana. Jopa vastikään korkeakoulusta valmistuneiden pitää kehittää tekoälyosaamistaan työelämän tarpeisiin.

Tekoäly luo uusia ammatteja

Tekoälyn ja automaation myötä moni työuran alkuvaiheen työtehtävä poistuu eikä uusilla tekijöillä ole mahdollisuutta kasvaa senioritason osaajiksi. Ennen työura aloitettiin yksinkertaisista tehtävistä ja siirryttiin kokemuksen kerryttyä vaativampiin tehtäviin. Nyt tekoäly hoitaa alkutason työt. Mistä uudet osaajat hankkivat kokemusta? Työmarkkinoilla tarvitaan uudenlaisia osaamisen kehittämisen ratkaisuja.

Myös senioriosaajat ovat haasteen edessä, kun heidän teknologinen osaamisensa ja työtapansa vanhenevat tekoälyn kehittyessä. IT-alan työttömyyden kasvu osoittaa, että kokeneetkin ammattilaiset tarvitsevat nopeaa uudelleenkouluttautumista.
Rekrytoivat koulutusohjelmat antavat osaajille mahdollisuuden päivittää osaamistaan työelämän tarpeisiin. Yrityspäättäjien kanssa heidän tarpeistaan keskustellessani olen huomannut, että uudet roolit, kuten agenttirakentaja tai tekoälystrategi nostavat jo nyt päätään. Ja vauhti sen kuin kiihtyy. Uusia rooleja syntyy jatkuvasti tekoälyn kehityksen myötä.

Näitä ja vielä kehitteillä olevia uusia rooleja ei täytetä odottamalla, vaan vain pitkäjänteisen työn avulla. Tämä vaatii organisaatiolta uudenlaista lähestymistapaa osaamisen johtamiseen.

Osaamisen johtaminen vaatii uutta otetta

Ratkaisu haasteeseen löytyy osaamisen strategisesta johtamisesta. Kun työelämä muuttuu näin nopeasti, organisaatiot tarvitsevat kaksi rinnakkaista kehityslinjaa. Ensimmäinen varmistaa, että nykyiset prosessit toimivat ja työntekijät pysyvät mukana arjen vaatimuksissa. Toinen rakentaa valmiuksia tulevaisuuden työhön ja uusiin liiketoimintamalleihin. Tekoäly mahdollistaa olemassa olevien työnkulkujen optimoinnin ja automatisoinnin esimerkiksi laskutuksessa ja asiakaspalvelussa sekä pitkäjänteisemmän ja laajemman uusien toimintamallien suunnittelun asiakastarvelähtöisesti.

Osaamisstrategiaa luotaessa molemmat linjat on otettava huomioon. Olen nähnyt organisaatioita, jotka keskittyvät vain toiseen. Silloin arki pyörii ja lyhyen aikavälin osaamisen haasteisiin pystytään vastaamaan, mutta pitkässä juoksussa kriittinen kilpailuetu katoaa. Toisinaan taas visio on kunnianhimoinen, mutta perustoiminnot sakkaavat. Molemmat puolet yhdistämällä organisaatio johtaa osaamista onnistuneesti ja varmistaa sekä tämän päivän tulokset että huomisen kilpailukyvyn.

Julkinen sektori mukaan muutokseen

Osaamismurros koskettaa myös julkista sektoria. Kaupungit, kunnat ja työllisyysalueet ovat samojen kysymysten äärellä kuin yritykset. Julkisella sektorilla pohditaankin kuumeisesti, miten valmistautua tekoälyn muuttamaan työelämään. Päättäjien reaktiivinen suhtautuminen haasteisiin kuitenkin hidastaa kehitystä monilla alueilla.

Ilokseni olen yhteistyökumppanuuksien myötä päässyt tutustumaan myös julkisen puolen edelläkävijöihin. Yhteisissä projekteissa Helsingin, Turun ja Tampereen kaupunkien kanssa olen nähnyt, että tekoälyyn suhtaudutaan mahdollisuutena ja kuinka erilaisia oppimisen polkuja on alettu rakentamaan pitkäjänteisesti. Näissä projekteissa on ollut rohkeutta kokeilla uutta. Kun julkinen sektori ja alueen yritykset tekevät yhdessä töitä, niukat resurssit kohdentuvat tehokkaammin. Tällaista proaktiivista asennetta kaivattaisiin myös muualla julkisella sektorilla koko maassa.

Nyt on oikea aika toimia

Suomessa on korkeasti koulutettu työvoima, edelläkävijäyrityksiä ja kasvava ymmärrys siitä, miten tekoäly muuttaa työtä. Kun kehitämme samaan aikaan nykyistä osaamista ja rakennamme tulevaisuuden valmiuksia, saamme kavennettua kokemuskuilua ja luotua uutta työtä.

Jokaisessa organisaatiossa tulisi miettiä ainakin seuraavia asioita:

• Miten olette varautuneet osaamismurrokseen?
• Kehitättekö jo henkilöstön tekoälyosaamista vai johdatteko vielä eilisen keinoin?
• Mitä osaamista kehitätte nyt arjen sujuvoittamiseksi ja mitä pitkällä aikavälillä kilpailuedun takaamiseksi?

Vastaukset näihin kysymyksiin määrittävät organisaationne aseman viiden vuoden päästä. Kokemuskuilu on kurottavissa umpeen, mutta se vaatii rohkeita päätöksiä nyt.

Kirjoittaja Mirja Hosionaho on Sarasen toimitusjohtaja. Mirjalla on pitkä kokemus oppimisen ja osaamisen johtamisen parissa. MIrja työskentelee tiiviisti yritysten ja julkisen sektorin kanssa osaamismurroksen ratkaisujen parissa.