Ba­ro­nan työ­nan­ta­ja­tut­ki­mus: Lähes joka toinen työnantaja työllistää kansainvälisiä osaajia

Kansainvälisiä työntekijöitä työskentelee nyt 46 prosentissa suomalaisista organisaatioista. Osuus on korkein viiteen vuoteen. Samaan aikaan englanniksi voi työskennellä enää 56 prosentissa suomalaisista organisaatioista, kun vuonna 2021 osuus oli vielä 62 prosenttia. 

Tiedot käyvät ilmi Baronan teettämästä Kansainvälinen työvoima ja tulevaisuus 2026 –tutkimuksesta, jossa on kartoitettu yli 500 yksityisen ja julkisen työnantajan näkemyksiä. Vuodesta 2021 lähtien tehdyn tutkimuksen toteutti Taloustutkimus. 

Kansainvälisen työvoiman käyttö on yleistynyt. Nyt kansainvälisiä työntekijöitä oli 46 prosentissa organisaatioista, mikä on tutkimuksen mittaushistorian korkein tulos. Nousu viime vuoteen on yksi prosenttiyksikkö ja vuoteen 2021 verrattuna seitsemän prosenttiyksikköä. Yli 250 työntekijän työnantajista 71 %:ssa työskentelee kansainvälisiä osaajia. 

Tulos on huomattava yhä heikkoon työmarkkinatilanteeseen nähden. Työttömyysasteen trendiluku oli elokuussa 10,1 prosenttia. Baronan tutkimuksen mukaan työvoimapulasta kärsii nyt vain 18 prosenttia työnantajista, kun vuonna 2021 osuus oli 50 prosenttia. 

Syyt kansainvälisten työntekijöiden palkkaamiseen ovat muuttuneet. Yhä useampi kertoo syyksi liiketoiminnan kasvun. Näin vastasi 36 prosenttia kansainvälistä työvoimaa käyttäneistä, nousua 13 prosenttiyksikköä viime vuoteen verrattuna. Työvoimapula on edelleen yleisin syy (46 %), mutta sen osuus laski vuodessa kahdeksan prosenttiyksikköä. 

“Tulos kertoo, että kansainväliset osaajat ovat vakiinnuttaneet asemansa suomalaisilla työpaikoilla ja erityisesti suurissa organisaatioissa. Suomalainen työelämä on vuosi vuodelta kansainvälistynyt, eikä heikompikaan taloustilanne ole kääntänyt kehitystä. Kansainvälisiä osaajia ei enää palkata vain paikkaamaan työvoimapulaa, vaan yhä useammin siksi, että yritys hakee kasvua”, kertoo Baronan liiketoimintajohtaja Juho Nojonen. 

Englanniksi työskentely vaikeutunut 

Mahdollisuus työskennellä englanniksi on vähentynyt Suomessa viime vuosina. Vuosina 2021–2023 osuus oli vielä yli 60 prosenttia, ja nyt se on toista vuotta peräkkäin 56 prosenttia. 

Myös työnantajien kiinnostus tukea englanniksi työskentelyä on vähentynyt. Niiden osuus, jotka eivät näe lainkaan tarvetta tukitoimille, nousi vuodessa 27 prosentista 43 prosenttiin. 

Kieli on edelleen suurin kansainvälisen työvoiman käyttöä rajoittava tekijä. Sitä pitää vähintään melko suurena esteenä 62 prosenttia vastaajista. Suomen kielen koulutus on kiinnostavin kansainväliseen työvoimaan liittyvä palvelu, siitä on kiinnostunut 60 prosenttia työnantajista.  

Suomen kielen taito on tärkeä myös työntekijälle itselleen, sillä pysyvän oleskeluluvan saaminen on kuluvan vuoden alusta lähtien edellyttänyt muun muassa riittävää suomen tai ruotsin kielen taitoa. 

Julkisella sektorilla englanti on harvinaisinta 

Englanniksi työskentely on harvinaisinta julkisella sektorilla. Siellä englanniksi työskentely on mahdollista vain 13 prosentissa organisaatioista. Osuus on laskenut joka vuosi vuodesta 2023, jolloin se oli 30 prosenttia. 

“Yhä useampi työpaikka vaikuttaa päättäneen, että työkieli on suomi. Se voi toimia, mutta vain jos kansainvälisellä työntekijällä on todellinen mahdollisuus oppia suomea työn ohessa. Jos englanniksi työskentelyä ei tueta eikä suomen oppimiseen panosteta, silloin työnantaja rajaa merkittävän joukon osaajia ulkopuolelle”, Nojonen sanoo ja jatkaa: 

“Julkisen sektorin matalaa englanniksi työskentelyn astetta selittävät esimerkiksi viranomaistehtäviin liittyvät kielivaatimukset. Kuitenkin on hyvä huomata, että käännösteknologiat ja -työkalut ovat kehittyneet huomattavasti. Ne tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia myös julkisen sektorin työnantajille.” 

Rekrytoinnin vaikeutuminen huolettaa harvoja 

Kansainvälisen rekrytoinnin mahdollinen vaikeutuminen ei huolestuta lainkaan 76 prosenttia työnantajista. Vuonna 2023 osuus oli 59 prosenttia, tämän jälkeen huolettomuus on vuosittain lisääntynyt. 

Kansainvälisen rekrytoinnin vaikeutuminen mietityttää eniten suurissa organisaatioissa. 

“Huolettomuus voi olla ennenaikaista, koska se perustuu viime vuosien heikkoon suhdanteeseen. Silti tälläkin hetkellä meillä on monia ammatteja, kuten esimerkiksi hitsaajat, joihin ei löydy riittävästi tekijöitä Suomen rajojen sisältä. Kun talouskasvu vahvistuu, työvoimapula laajenee yhä useammalle alalle. Jotta rekrytointi ulkomailta on mahdollista myös jatkossa, on meidän huolehdittava Suomen vetovoimasta ja esimerkiksi lupaprosessien kehittämisestä”, Nojonen sanoo. 

Enemmistö kansainvälisistä osaajista palkataan Suomesta. Tänä vuonna näin teki 53 % vastaajista. Suomesta sekä ulkomailta palkkasi kansainvälistä työvoimaa 34 % vastaajista. 

Kansainvälisiä osaajia palkataan erityisesti työntekijätason tehtäviin. Näihin tehtäviin palkkasi 81 % kansainvälistä työvoimaa työllistävistä työnantajista, osuus on pysynyt samalla tasolla. Erityisasiantuntijatehtäviin palkkasi 31 % ja johtotehtäviin 12 % työnantajista. 

Työnantajien kokemuksia selvittäneen kyselytutkimuksen tilasi työelämäyhtiö Barona ja toteutti Taloustutkimus Oy. Puhelinhaastatteluihin vastasi 502 yritysten ja julkisen sektorin ylintä päättäjää tai rekrytoinneista vastaavaa henkilöä. Haastattelut toteutettiin elo-syyskuussa 2026. 

Koko tutkimusraportti: https://www.dropbox.com/scl/fo/inq3ol80k2wv6p1xkminx/AFtVdLJqm6HiclAiD3Rjycs?rlkey=57d37rp9hxx4svrg99tw39sdh&st=2nzxp394&dl=0 

Lisätietoja: