TyEL-maksuluokka nousee viiveellä, mutta riskiin voi vaikuttaa ajoissa
Pitkittyneet poissaolot näkyvät työnantajan kustannuksissa viiveellä. Vuoden 2024 uudistuksen jälkeen myös pitkittyneet kuntoutustuet voivat vaikuttaa työnantajan TyEL-maksuluokkaan.
Kuntoutustuet lasketaan mukaan ensimmäisen kerran vuoden 2026 eläkemenoissa, ja ne näkyvät TyEL-maksussa aikaisintaan vuonna 2028. Työkykyhaasteisiin kannattaa siksi puuttua nyt, ennen kuin ne muuttuvat pitkiksi poissaoloiksi.
Pitkittyneiden poissaolojen taustalla ei aina ole pelkästään lääketieteellinen ongelma. Kun poissaolot toistuvat tai pitkittyvät eikä lääketieteellinen hoito tuota tulosta, taustalla on usein monen tekijän yhdistelmä. Tekijöitä voivat olla esimerkiksi pitkittynyt kuormitus, työn ja roolin epäsuhta tai työyhteisön dynamiikka.
Miksi maksuluokkaan kannattaa vaikuttaa jo nyt
Vuoden 2024 uudistus laajensi maksuluokkamallin vaikutusalaa merkittävästi. Vanhassa mallissa työntekijä saattoi olla kuntoutustuella useamman vuoden ilman, että se vaikutti työnantajan maksuluokkaan. Nyt maksuluokkaan vaikuttavat myös kuntoutustuet, jotka ovat voimassa vielä kahden vuoden kuluttua ensimmäisen kuntoutustuen alkamisesta. Vaikutusta ei synny, jos työntekijä on tarkasteluhetkellä ammatillisessa kuntoutuksessa.
Kahden vuoden aikaraja on monissa tilanteissa rajallinen. Erityisesti mielenterveyssyistä johtuva toipuminen vie monesti pidempään. Suomalaisessa kulttuurissa apua haetaan tyypillisesti vasta siinä vaiheessa, kun voimavarat ovat jo loppuneet, mikä viivästyttää oikeanlaisen avun ja tuen tarjoamista ja johtaa siihen, että kaksi vuotta on monissa tilanteissa rajallinen aika toipumiselle ja työhön palaamiselle. Yksittäisiä tapauksia kannattaa tarkastella yhdessä oman työeläkeyhtiön kanssa.
TyEL-maksuluokkamalli on suurille työnantajille tarkoitettu työkyvyttömyyseläkemaksun määräytymistapa, jossa yrityksen maksaman eläkemaksun suuruuteen vaikuttaa yrityksen omien työntekijöiden työkyvyttömyyseläkkeistä ja maksuun menevistä kuntoutustuista kertyvä eläkemenon määrä. Maksuluokka reagoi viiveellä: vuoden 2026 tapaukset näkyvät maksussa aikaisintaan vuonna 2028. Sen vuoksi työhyvinvointiin ja työkykyjohtamiseen kannattaa panostaa ennakoivasti.
Muutos koskee erityisesti työnantajia, jotka ovat ajatelleet, että heillä on nuori henkilöstö eikä työkyvyttömyyseläkeriski ole merkittävä. Maksuluokkamallin muutoksen myötä pysyvien työkyvyttömyyseläkkeiden lisäksi myös pitkittyneet kuntoutustuet vaikuttavat maksuluokkaan.
Työterveys ei ratkaise kaikkia työkykyhaasteita
Monille henkilöstöjohtajille ja esihenkilöille on tuttu havainto, että jotain on pielessä ja työterveyshuolto on otettu mukaan haasteiden ratkomiseen. Mutta poissaolot jatkuvat tuesta huolimatta, eikä kukaan oikein tiedä, mitä seuraavaksi pitäisi tehdä.
Tilanne kärjistyy erityisesti asiantuntijaorganisaatioissa. Työntekijöiden palkkasumma voi ylittää maksuluokkakynnyksen jo noin 55 hengen yrityksessä, mutta HR-resurssit ovat monesti rajalliset suhteessa haasteiden monimutkaisuuteen. Kun yksikin hankalampi tapaus tulee pienen HR-tiimin hoidettavaksi, keinot voivat loppua nopeasti. Laajempaa tukiverkkoa on harvemmin saatavilla, ja työkalutkin ovat hyvin rajatut. Tällöin käännytään helposti työterveyshuollon puoleen, joka pystyy auttamaan lääketieteellisten haasteiden kanssa.
Työterveys pystyy vastaamaan hyvin tilanteisiin, joissa poissaololle löytyy selkeä diagnoosi. Mutta tilanteissa, joissa henkilö on väsynyt, motivaatio on kadonnut tai nykyinen rooli ei enää vastaa omia odotuksia, työterveyshuollon on hyvin vaikea tarjota kokonaisvaltaisempaa ratkaisua. Siinä kohtaa yleensä työnantaja herää siihen, että tarvitaan toisenlaista hyvinvoinnin johtamisen lähestymistapaa kierteen katkaisemiseen.
Baronalla sairastamisen kokonaiskustannukset putosivat 25 %
Yhtenä Suomen suurimmista työnantajista Baronalla pienetkin muutokset sairastamisen kustannuksissa vaikuttavat merkittävästi tulokseen. Baronalla lähdettiinkin kehittämään ennakoivaa mallia työhyvinvointiin ja satsaamaan työkykyjohtamiseen kulujen leikkaamiseksi. Työkaluina olivat matalan kynnyksen varhainen tuki, työnohjaus ja helpommin saatavilla olevat työurahuollon palvelut.
Näiden toimenpiteiden avulla pystyttiin paremmin tunnistamaan haasteiden todellinen syy ja löytämään ratkaisuja ennen kuin tilanne vaatii pitkää sairaslomaa tai kuntoutustukea. Keskeistä oli näkökulman muutos eli siirtyminen reaktiivisesta mallista ennakoivaan työkykyjohtamiseen. Baronalla sairastamisen kokonaiskustannukset ovat laskeneet noin 25 prosenttia. Lyhyet sairauspoissaolot vähenivät alkuvuonna 2025 lähes 35 prosenttia vuoteen 2023 verrattuna, ja mielenterveysperustaiset poissaolot vähenivät 20 prosenttia vuonna 2024.
Milloin kannattaa reagoida työkykyhaasteisiin?
Moni työnantaja herää haasteisiin vasta, kun kulut ovat kasvaneet merkittävästi ja maksuluokka on jo nousemassa. Silloin haasteet ovat kuplineet pinnan alla jo pidempään, ja lähivuosien maksuihin vaikuttaminen on haastavaa.
Oman tilanteen kartoittaminen kannattaa aloittaa eläkevakuutusyhtiön datasta. Työeläkevakuutusyhtiö näkee yrityksen riskiprofiilin omista järjestelmistään ja pystyy kertomaan, missä maksuluokka tällä hetkellä on ja mihin suuntaan se on kehittymässä. Se on konkreettisin lähtökohta ennakoivalle työlle.
Oikea hetki reagoida haasteisiin on silloin, kun poissaolot alkavat toistua tai esihenkilöiltä alkaa tulla huomioita, että kaikki ei ole hyvin. Silloin on vielä mahdollista tunnistaa riskit, valita oikeat toimenpiteet ja vaikuttaa kehitykseen ennen kuin kulut alkavat juosta.
Käytännössä se tarkoittaa ainakin näitä askelia:
- keskustele oman eläkevakuutusyhtiön kanssa oman riskiprofiilin ymmärtämiseksi
- vahvista varhaisen välittämisen käytäntöjä
- valmenna esihenkilöitä tunnistamaan kuormittuminen ajoissa
- hyödynnä dataa systemaattisesti
- tarjoa vaihtoehtoisia tukimuotoja työterveyshuollon rinnalla.
TyEL-maksuluokka lyhyesti
Mitä TyEL-maksuluokka tarkoittaa?
TyEL-maksuluokka määrittää suuren työnantajan työkyvyttömyysmaksun tason. Luokkia on 11, ja luokka määräytyy vertaamalla työnantajan omia työkyvyttömyyskustannuksia keskimääräisiin. Luokka 4 vastaa keskimääräistä tasoa.
Ketä maksuluokkamalli koskee?
Malli koskee työnantajia, joiden palkkasumma on vähintään noin 2,45 miljoonaa euroa. Mitä suurempi palkkasumma, sitä voimakkaammin maksuluokka vaikuttaa maksuun.
Mitkä asiat vaikuttavat maksuluokkaan?
Maksuluokkaan vaikuttavat työkyvyttömyyseläkkeet ja vuoden 2024 uudistuksen jälkeen myös kuntoutustuet, jotka ovat voimassa vielä kahden vuoden kuluttua ensimmäisen kuntoutustuen alkamisesta. Lyhyet sairauspoissaolot eivät vaikuta maksuluokkaan, mutta ne kasvattavat välittömiä kustannuksia.
Milloin vuoden 2024 muutos näkyy maksussa?
Kuntoutustukien vaikutus näkyy TyEL-maksussa aikaisintaan vuonna 2028.
Miten maksuluokkaa voi pienentää?
Tunnistamalla ja ratkaisemalla poissaolojen taustasyyt ennen kuin tilanteet pitkittyvät. Käytännössä tämä tarkoittaa varhaisen tuen prosesseja, esihenkilöiden valmiuksia tunnistaa kuormittuminen ajoissa ja oikea-aikaisen tuen tarjoamista ennen kuin tilanne vaatii pitkää sairaslomaa tai kuntoutustukea.

Työhyvinvoinnin ratkaisut
Työ luo hyvinvointia ja hyvinvointi kestävää työelämää. Tehtävämme on auttaa yksilöitä ja organisaatioita voimaan hyvin.