Tekoäly muuttaa tietotyötä nopeammin kuin tehtävänkuvat pysyvät perässä – nämä 4 taitoa korostuvat rekrytoinnissa

Tekoäly muuttaa asiantuntijatyötä jo nyt, mutta vielä on vaikea tietää, miltä eri asiantuntijaroolit näyttävät muutaman vuoden päästä. Siksi rekrytoinnissa ei riitä katsoa vain sitä, täyttääkö hakija tämän päivän tehtäväkohtaiset vaatimukset. Baronan asiantuntija antaa vinkit neljän tärkeän taidon sanoittamiseen.

Työelämäyhtiö Baronan asiantuntijarekrytoinneissa painotetaan tehtäväkohtaisen osaamisen rinnalla yhä enemmän sitä, miten hakija pystyy toimimaan ja kehittymään muuttuvassa työelämässä.

Tulevaisuuden tietotyön tehtävänkuvia on vaikea ennustaa, mutta muutoksessa tarvittavia valmiuksia voidaan jo tunnistaa. 

”Tehtäväkohtainen osaaminen on toki edelleen tärkeää. Sen rinnalla pitää kuitenkin katsoa myös sitä, kuinka kyvykäs ihminen on oppimaan, sopeutumaan ja viemään asioita eteenpäin muuttuvassa ympäristössä. Osa suomalaisista on tämän jo hoksannutkin, sillä Työelämätutkimuksemme mukaan 64 % työssäkäyvistä katsoo tarvitsevansa uutta tietotaitoa lähivuosien aikana”, sanoo Baronan henkilöstö- ja taloushallinnon sekä IT-alan liiketoimintajohtaja Antonio Mikkonen ja jatkaa:

“Emme vielä tiedä tarkasti, millaisia työtehtäviä eri rooleissa on muutaman vuoden päästä, mutta selvää on, että ne eivät pysy ennallaan”.

Mikkonen kertoo, millaiset taidot korostuvat tekoälyn muuttaessa työtä ja miten työnhakija voi tehdä niitä näkyväksi työnhaussa.

1. Resilienssi: näytä, miten toimit muutoksessa ja epävarmuudessa

Resilienssi ilmenee kykynä sopeutua, joustaa ja tehdä ratkaisuja muuttuvissa tilanteissa. Tekoälyn muuttaessa työtä kaikkeen ei voi varautua ennalta, ja eteen voi tulla tilanteita, joissa tuttuja vastauksia tai valmiita toimintamalleja ei ole. Silloin korostuvat paineensietokyky, harkinta ja kyky jatkaa eteenpäin epävarmuudesta huolimatta.

”Työnhaussa kannattaa nostaa esiin tilanteita, joissa olet joutunut mukautumaan nopeasti muutokseen, tekemään ratkaisuja puutteellisella tiedolla tai muuttamaan suunnitelmaasi. Esimerkin ei tarvitse olla suuri onnistuminen. Olennaista on kertoa, miten reagoit ja miten veit tilannetta eteenpäin epävarmuudesta huolimatta”, Mikkonen sanoo.

2. Itsensä johtaminen: ideoista pitää päästä myös toimintaan

Tekoäly voi nopeuttaa tiedonhakua, ideointia ja monia työvaiheita, mutta se ei ratkaise, mikä työssä on olennaista ja mitä pitäisi tehdä seuraavaksi. Siksi kyky ohjata omaa tekemistä tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti korostuu. Se tarkoittaa tavoitteiden asettamista, priorisointia ja vastuun ottamista siitä, että asiat etenevät.

”Kun uusia työkaluja ja mahdollisuuksia tulee jatkuvasti, kaikkea ei voi ottaa käyttöön. Itsensä johtamista on kyky tunnistaa, mihin kannattaa tarttua, kokeilla uutta ja viedä toimivat ideat käytäntöön. Työnhaussa tästä kannattaa kertoa esimerkillä: mitä halusit saada aikaan, miten lähdit viemään asiaa eteenpäin ja mikä oli lopputulos”, Mikkonen sanoo.

3. Viestintätaidot: tekoälyajassa korostuu kyky erottaa ja kiteyttää olennainen

Tekoäly tekee tiedon ja sisällön tuottamisesta entistä helpompaa. Siksi korostuu kyky arvioida tietoa kriittisesti ja erottaa suuresta tietomäärästä se, mikä on olennaista. Myös tekoälyn hyödyntäminen vaatii selkeää viestintää: sille pitää osata antaa tarkoituksenmukaisia ohjeita ja arvioida saatuja vastauksia.

”Erinomainen viestijä voi olla yhtä hyvin introvertti kuin ekstrovertti. Kyse ei ole puheliaisuudesta vaan siitä, osaako kuunnella, perustella näkemyksensä ja välittää asiansa ymmärrettävästi eri ihmisille ja erilaisissa tilanteissa, suullisesti tai kirjoittamalla”, Mikkonen sanoo.

4. Jatkuva oppiminen: se, miten opit, voi olla tärkeämpää kuin se, mitä osaat nyt

Se, mitä osaa tänään, ei välttämättä riitä huomenna. Osaamisvaatimusten muuttuessa nopeasti korostuu valmius oppia uutta ja kehittää omaa osaamista aktiivisesti. Olennaista on myönteinen asenne muutokseen, kyky ottaa uusia työkaluja ja toimintatapoja haltuun sekä valmius soveltaa oppimaansa käytännössä.

”Hyvä esimerkki oppimiskyvystä on tilanne, jossa osaaja on itse tunnistanut tarpeen oppia jotain uutta ja vienyt oppimaansa osaksi käytännön työtä. Oletko esimerkiksi ottanut haltuun uuden ohjelman, perehtynyt uuteen aiheeseen tai muuttanut tapaasi tehdä työtä? Rekrytoijaa kiinnostaa kurssilistaa enemmän se, miten aktiivisesti kehität osaamistasi ja mitä saat oppimallasi aikaan”, Mikkonen sanoo.

Lisätiedot: