Paras tapa verkostoitua on tehdä työnsä hyvin – kuusi vinkkiä työelämän suhteiden rakentamiseen

Uusi työpaikka voi löytyä tutun vinkistä tai entisen kollegan suosituksesta. Verkostoitumisen taidon voi kuka tahansa oppia, eikä se vaadi jatkuvaa uusien kontaktien etsimistä. Usein verkostoja syntyy jo hyvin tehdyn työn ja tavallisten arjen kohtaamisten kautta. Työelämäyhtiö Baronan asiantuntija kertoo kuusi käytännön keinoa, joilla omia verkostoja voi rakentaa ja ylläpitää jo ennen kuin työnhaku tulee ajankohtaiseksi.

Kaikkia työpaikkoja ei ilmoiteta julkisesti haettaviksi. Joskus sopiva työnhakija löytyy esimerkiksi nykyisten työntekijöiden kontaktien kautta, ja rekrytointi voi ratketa jo ennen julkisen haun käynnistymistä. 

Verkostoista voi olla hyötyä myös silloin, kun yhteen työpaikkailmoitukseen tulee satoja tai jopa tuhansia työhakemuksia. Suositus voi vahvistaa työnantajan käsitystä hakijan osaamisesta ja työskentelytavoista. 

”Suositus ei tietenkään korvaa osaamista, mutta se voi auttaa tulemaan huomatuksi. Työtä ei saa pelkillä suhteilla, mutta niiden avulla voi saada tilaisuuden näyttää, mitä osaa”, toteaa Baronan teknologia-alan osaajien rekrytoinnista vastaava seniorikonsultti Arja Martikainen.

Verkosto ei synny hetkessä, joten sen rakentamista ei kannata jättää siihen, kun uusi työ tulee ajankohtaiseksi. Verkosto rakentuu vähitellen kohtaamisista opinnoissa, töissä, harrastuksissa tai esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

“Moni kokee verkostoitumisen epämiellyttäväksi, koska kulttuurissamme se helposti nähdään keinotekoisena ja pyrkyrimäisenä lähestymistapana. Verkostoituminen ei missään nimessä ole kyynärpäätaktiikkaa vaan aitoa kiinnostusta toisiin ihmisiin. Paras verkosto syntyy vuosien mittaan hyvin tehdystä työstä ja toisten auttamisesta”, sanoo Martikainen.

Vinkit verkostojen kasvattamiseen

1. Pidä yhteyttä opiskelukavereihisi myös valmistumisen jälkeen

Opiskelukaverit eivät pysy opiskelijoina ikuisesti. Muutaman vuoden kuluttua he voivat työskennellä asiantuntijoina, esihenkilöinä tai jopa rekrytoivina päättäjinä yrityksissä, jotka kiinnostavat sinua.  

Valmistumisen jälkeen yhteyden ylläpitäminen vaatii enemmän vaivaa, mutta se kannattaa: ryhmätöistä, ainejärjestöistä, harjoitteluista ja kesätöistä syntyvät suhteet kantavat parhaimmillaan pitkälle. 

2. Ole aktiivinen somessa, erityisesti LinkedInissä

Sosiaalisen median kanavista erityisesti LinkedIn keskittyy ammatilliseen sisältöön. Pelkkä profiili siellä ei kuitenkaan vielä riitä verkostoksi. Jo osallistuminen toisten postauksiin auttaa: kommentoi, jaa ja onnittele muita heidän saavutuksistaan. Kerro myös omasta osaamisestasi ja siitä, mikä sinua alallasi kiinnostaa. Säännöllinen julkaiseminen on järkevää. Jos tiiviimpi tahti ei tunnu luontevalta, sosiaalisessa mediassa julkaiseminen vähintään muutamia kertoja vuodessa voi olla riittävästi, riippuen siitä mitä tavoittelet. 

Kun lähetät kontaktipyynnön, liitä mukaan lyhyt saate: kerro, missä tapasitte tai miksi haluat olla yhteydessä.

3. Laita puhelin pois ja keskustele

Verkostoitumista tapahtuu joskus myös yllättävissä tilanteissa. Esimerkiksi kahvijonossa, junassa tai juhlissa käyty keskustelu voi jäädä toisen mieleen vuosiksi. Omien tai lasten harrastusten, vapaaehtoistyön ja järjestötoiminnan kautta voi tutustua ihmisiin, jotka työskentelevät juuri sillä toimialalla tai yrityksessä, johon itse haluaisit töihin. Ole utelias, kysy toisen työstä ja kerro omastasi. 

”Small talk ei ole turhaa pikkupuhetta, vaan sosiaalista liimaa. Aamubussin vierustoveri saattaa matkustaa kanssasi useana arkiaamuna jopa vuosien ajan. Laita kännykkä taskuun ja aloita keskustelu”, Martikainen ehdottaa.

4. Hoida työsi ja ole hyvä kollega

Paras verkostoitumisen muoto on hyvin tehty työ. Kun hoidat tehtäväsi huolella ja olet mukava työkaveri, sinusta puhutaan selkäsi takana hyvää. Entiset kollegat, esihenkilöt ja asiakkaat ovat usein juuri niitä, jotka voivat suositella sinua seuraavaan tehtävään.

”Hyvä maine kantaa eteenpäin ilman, että itse edes tiedät siitä. Suosittelijoita kannattaa kuitenkin pyytää myös aktiivisesti omasta verkostosta”, Martikainen sanoo.

5. Jätä hyvä kuva, vaikka et tulisi valituksi

Rekrytointi, jossa et pääse jatkoon, ei ole menetetty mahdollisuus. Kiitä tilaisuudesta, pyydä halutessasi palautetta ja kerro, että olet kiinnostunut yrityksestä jatkossakin. Ei ole harvinaista, että yrityksissä palataan mieleen jääneisiin työnhakijoihin, kun uusi paikka avautuu.

”Omassa työssäni olen kohdannut esimerkkejä siitä, että ihminen on päässyt työhön, jota hän ei ole edes hakenut. Tyypillisin selitys tälle on muutokset tiimissä eli joku tiimiläinen lähtee ja tilalle tarvitaan uusi. Tai rekrytoiva esihenkilö on kertonut toiselle sijalle jääneestä ehdokkaasta toiselle tiiminvetäjälle. Näissä tilanteissa on varsin luontevaa ottaa yhteyttä jo aiemmin haastateltuihin ja hyviksi havaittuihin työnhakijoihin”, Martikainen toteaa. 

6. Muista vastavuoroisuus

Hyvä verkosto toimii molempiin suuntiin. Vinkkaa avoimesta paikasta tutullesi, esittele kaksi ihmistä toisilleen tai jaa kollegan onnistuminen. Kun autat muita, sinua muistetaan myös silloin, kun itse tarvitset apua.

Lopuksi Martikainen muistuttaa, ettei verkostoitumisesta kannata ottaa liikaa paineita. Verkostot eivät ole uuden työpaikan edellytys, mutta niistä voi olla työnhaussa apua.

“Tietoinen verkostojen rakentaminen voi toisista tuntua joskus uuvuttavalta. Lopulta on hyvä pitää mielessä, että kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla. Moni hyvä yhteys syntyy luonnostaan, kun tekee työnsä hyvin ja on kiinnostunut toisista”, Martikainen päättää. 

---

Lisätiedot: