Ravintola-ala kansainvälisempi kuin koskaan ennen – työvoimapula laajin rakennusalalla 

Kansainvälisen työvoiman palkkaaminen ja mahdollisuudet työskennellä englanniksi vaihtelevat merkittävästi toimialoittain. Kielihaasteiden ylittämiseen on eniten valmiuksia teollisuusalalla. Työvoimapula on kiristynyt erityisesti rakennusalalla. 

Nämä tulokset selviävät työelämäyhtiö Baronan Kansainvälinen työvoima ja tulevaisuus 2026 -tutkimuksesta, jossa selvitettiin noin 500 eri alan työnantajan näkemyksiä kansainvälisistä osaajista. Kansainvälisellä työvoimalla tarkoitetaan ulkomaista työvoimaa sekä Suomessa asuvia ulkomaalaistaustaisia, joilla ei ole sujuvaa suomen kielen taitoa. 

Kansainvälisiä osaajia työskentelee laajimmin seuraavilla aloilla: 

• Majoitus- ja ravintola-ala, 70 % alan työnantajista (+11 %-yksikköä viime vuoteen verrattuna) 

• Informaatio- ja viestintäala, 57 % (-7 %-yksikköä) 

• Teollisuusala, 56 % (+10 %-yksikköä) 

• Kaikkien alojen keskiarvo on 46 % 

Kansainvälistä henkilöstöä työllistävien työnantajien osuus on pienin hallinto- ja tukipalveluissa (22 % alan työnantajista), kaupan alalla (30 %) sekä kuljetus- ja varastointialalla (35 %). Alueellisesti osuus on suurin Helsinki-Uudellamaalla, missä 54 % työnantajista työllistää kansainvälisiä osaajia.

“Kansainvälisten osaajien palkkaamiseen liittyvät erot kertovat alojen työn erilaisesta luonteesta sekä osaajatarpeen syvyydestä. Teollisuusalalla työtä on riittänyt viimeisten vaikeampien vuosienkin läpi. IT-alalla taas monikulttuuriset työyhteisöt ovat olleet yleisiä jo pitkään”, sanoo Baronan liiketoimintajohtaja Juho Nojonen ja jatkaa: 

“Majoitus- ja ravintola-alalla kansainvälistyminen jatkuu. Alalle on suhteellisen matala kynnys työllistyä, myös ilman suomen kielen taitoa. Lisäksi työpaikkoja tulee avautumaan, sillä esimerkiksi julkisen sektorin ruokapalveluista eläköityy nyt henkilöstöä runsaasti. Alalle tulemista helpottaisi, jos ammattiopinnot ja työskentely olisivat helpommin yhdistettävissä.” 

Rakennusalalla työvoimapula on kaikista aloista selvästi yleisintä (30 % alan työnantajista kärsii työvoimapulasta, kaikki 18 %). Työvoimatarpeen ennustetaan lisääntyvän seuraavan vuoden aikana erityisesti informaatio- ja viestintä- (52 % alan työnantajista) sekä rakennus- (45 %) ja teollisuusalalla (38 %). 

Englanti työkielenä jakaa toimialat 

Toimialojen välillä on suuria eroja siinä, voiko työpaikalla työskennellä englanniksi: 

• Parhaiten englanniksi työskentely onnistuu informaatio- ja viestintä- (80 % alan työantajista), teollisuus- (75 %) sekä majoitus- ja ravintola-alalla (72 %). 

• Heikoiten voi työskennellä englanniksi julkisella sektorilla (13 % työnantajista), kaupan alalla (40 %) sekä kuljetus- ja varastointialalla (44 %).  

• Alueellisesti englanniksi työskentely onnistuu parhaiten Helsinki-Uusimaalla (61 % alueen työnantajista) sekä Pohjois-Suomessa (60 %). 

• Keskimääräisesti koko Suomessa englanniksi voi työskennellä 56 %:ssa organisaatioista. 

Kielihaasteiden ylittämiseen on olemassa erilaisia keinoja, mutta valmiudet hyödyntää niitä vaihtelevat. Avoimimpia digitaalisten käännöstyökalujen käyttöönottoon ollaan rakentamisen (46 % alan edustajista) ja teollisuuden (44 %) työnantajien keskuudessa. Oman henkilöstön kielikoulutukseen ollaan valmiita laajimmin teollisuudessa (42 % alan työnantajista) ja majoitus- ja ravintola-alalla sekä kuljetus- ja varastointialalla (38 %). 

“On selvää, että englanniksi työskentely ei ole mahdollista kaikilla aloilla. Osaajapulan kiristyessä se on kuitenkin vetovoimatekijä, joka auttaa osaajien rekrytoimisessa merkittävästi, kun yritys voi hakea tekijöitä laajemmalta pohjalta. Tänä päivänä on monia erilaisia ratkaisuja, joilla voidaan tukea joko englantia työkielenä tai suomen kielen oppimista”, Nojonen toteaa. 

Kansainvälisiä osaajia suositellaan

Niistä työnantajista, jotka eivät ole työllistäneet kansainvälistä työvoimaa, 31 % on keskustellut heidän palkkaamisestaan. Eniten tällaisia keskusteluita on käyty rahoitus- ja vakuutusalalla sekä informaatio- ja viestintäalalla, ja vähiten tieteellis-teknisellä alalla sekä kaupan alalla. 

Kansainvälisiä osaajia työllistäneistä organisaatioista 85 % suosittelisi heidän palkkaamista muillekin. Vajaa kolmannes (29 %) vastaajista pitää kansainvälistä henkilöstöä vetovoimatekijänä rekrytoinneissa Suomessa. 

“Kynnys palkata ensimmäinen kansainvälinen osaaja koetaan usein korkeaksi. Tutkimuksemme ja lukuisat omat havaintomme kuitenkin osoittavat, että kokemukset monikansallisesta henkilöstöstä ovat yleensä myönteisiä. Työmarkkinoiden piristyessä ja työvoimatarpeen lisääntyessä uskon, että kaupan alallakin on välttämätöntä pohtia laajamittaisempaa kansainvälisen henkilöstön rekrytointia”, Nojonen sanoo. 

Baronan tilaaman, työnantajien kokemuksia selvittäneen kyselytutkimuksen toteutti Taloustutkimus. Puhelinhaastatteluihin vastasi 502 yritysten ja julkisen sektorin ylintä päättäjää tai rekrytoinneista vastaavaa henkilöä. Haastattelut toteutettiin elo-syyskuussa 2026. 

Kansainvälinen työvoima ja tulevaisuus 2026 -tutkimus löytyy täältä: https://www.barona.fi/kansainvalinen-tyovoima-ja-tulevaisuus/ 

Lisätietoja: