Miljardi-investoinnit herättävät henkiin hiipuneet teollisuuskaupungit

Maailmalla investoidaan parhaillaan ennätysvauhtia akkutehtaisiin, datakeskuksiin ja uusiutuvaan energiaan. Sama näkyy myös vahvasti Suomessa. Hankkeista puhuttaessa keskitytään usein ilmastoon ja teknologiaan, mutta vähintään yhtä suuri vaikutus syntyy siellä, missä kaivinkoneet oikeasti liikkuvat: pienillä teollisuuspaikkakunnilla, joiden talous on hiipunut vuosikymmenten ajan.

Keskustelen viikoittain kuntien, hankeyhtiöiden ja tilaajien kanssa siitä, mitä iso investointi oikeasti tarkoittaa paikkakunnalle, jossa tietysti aina kysytään: jääkö tästä oikeasti mitään alueelle, vai valuuko raha ja työ muualle?

Hankkeet eivät asetu kartalle sattumanvaraisesti. Suuri osa niistä sijoittuu vanhoihin teollisuuskaupunkeihin, joissa energiaa ja valmista infrastruktuuria on jo saatavilla. Näillä paikkakunnilla elinkeinoelämä on usein hiljentynyt, verotulot laskeneet vuosien saatossa, väestö ikääntynyt ja kiinteistöjen arvo painunut alas. Juuri niille suurhanke on poikkeuksellisen haluttu, koska se tuo alueelle elinvoimaa, jota moni paikkakunta on odottanut pitkään.

Rakennusvaihe näkyy heti paikkakunnilla

Investointipäätöstä edeltää usein vuosien suunnittelu ja luvitus, mutta rakentaminen käynnistää muutoksen nopeasti. Maanrakennus- ja infratyöt alkavat ensimmäisinä, ja niissä paikalliset urakoitsijat pärjäävät yleensä hyvin. Kaivinkoneita, maansiirtokalustoa ja osaavia tekijöitä tarvitaan enemmän kuin paikkakunnalta löytyy, joten työvoimaa ja alihankkijoita virtaa myös naapurikunnista.

Isoimmissa hankkeissa liikutaan mittakaavassa, joka on vaikea hahmottaa etukäteen. Metsä Groupin Kemin biotuotetehtaan rakentaminen työllisti parhaimmillaan noin 3 000 henkilöä samanaikaisesti, ja koko hankkeen rakennusaikainen työllisyysvaikutus oli lähes 10 000 henkilötyövuotta (Rakennuslehti 11.2.2021). Työmaalla kävi rakennusaikana yhteensä noin 15 000 eri työntekijää (MTV Uutiset 11.2.2021). Samaa kokoluokkaa nähdään parhaillaan Kotkassa: Easpringin CAM-tehtaan rakennustyömaa on 2025–2026 työllistänyt yli 3 000 työntekijää 32 maasta, joista noin 2 080 suomalaisia ja noin 290 kiinalaisia (Easpring 10.4.2026). Hanke on työllistänyt myös noin 410 alihankintayritystä, joista 53 on Kymenlaaksosta. Tällainen työvoimamäärä näkyy ja kuuluu paikkakunnalla ruokakaupoissa, ravintoloissa, huoltoasemilla ja majoituspalveluissa.

Kun paikkakunnalle tulee tuhansia uusia tekijöitä kerralla, koko paikallistalous herää. Ihmiset syövät, tankkaavat ja yöpyvät jossain, ja se raha jää alueelle.

Tyhjät kiinteistöt ja kutistunut veropohja saavat uuden arvon

Monella vanhalla teollisuuspaikkakunnalla on kokonaisia asuinalueita tai kerrostaloja, jotka rakennettiin aikanaan tehtaan väelle ja jotka ovat sittemmin jääneet vajaakäyttöön. Kun paikkakunnalle saapuu satoja tai tuhansia uusia työntekijöitä, näille kiinteistöille syntyy äkkiä kysyntää ja käyttöarvoa, jota niillä ei ole ollut vuosikymmeniin. Kunnalle, joka omistaa osan tästä kiinteistömassasta, se on suora piristysruiske.

Sama toistuu verotuloissa. Palkansaajien tulovero kasvaa väestön ja työllisyyden lisääntyessä, mutta yhtä tärkeää on kiinteistövero, josta on tullut monelle kunnalle aiempaa merkittävämpi tulonlähde. Kun investointi laajentaa ja vahvistaa paikkakunnan veropohjaa, vaikutus ei rajoitu rakennusaikaan. Se jatkuu vuosia tehtaan tai voimalan valmistumisen jälkeenkin.

Akkutehdas, voimala ja datakeskus eivät ole sama asia

Vihreän siirtymän hankkeet niputetaan julkisessa keskustelussa usein yhdeksi ilmiöksi, vaikka ne eroavat toisistaan huomattavasti paikkakunnan näkökulmasta. Akkutehtaan tai kemiantehtaan kaltainen laitos tarvitsee valmistuttuaan huomattavasti enemmän pysyvää työvoimaa kuin voimalaitos tai datakeskus, joiden käyttövaihe on pitkälti automatisoitu. Pysyvien työpaikkojen määrä ratkaisee lopulta, kuinka pysyväksi paikkakunnan piristyminen muodostuu.

Harjavallan suurteollisuuspuistossa akkukemikaalien ja nikkelin tuotannon ympärille rakentunut klusteri työllistää jo nyt pysyvästi noin 1 200 osaajaa (Prizztech [pdf]), ja Kokkolan teollisuusalueella KIPissä toimii lähes 80 yritystä, jotka työllistävät suoraan noin 2 400 henkilöä. Yksi alueen toimijoista on kobolttikemikaaleja valmistava Jervois Finland, joka on aiemmin päättänyt kaksinkertaistaa Kokkolan tuotantokapasiteettinsa vahvistaakseen Suomen asemaa akkumateriaalien valmistuksessa (tiedote 16.5.2022). Nämä ovat esimerkkejä siitä, millaista pysyvää työvoimaa akkuteollisuus paikkakunnalle jättää.

Datakeskusten rakennusaikataulut poikkeavat muista hankkeista siinä, että ne ovat poikkeuksellisen tiukkoja: kapasiteetin kysyntä on tällä hetkellä niin suurta, että urakoitsijoiden kannattaa varautua vuorojen lisäämiseen ja nopeisiin aikataulumuutoksiin kesken urakan. Paikkakunnan kannalta tämä tarkoittaa nopeaa mutta rakennusvaiheeltaan lyhytkestoisempaa piikkiä verrattuna esimerkiksi akkutehtaaseen, jonka rakentaminen ja ylösajo vievät vuosia.

EK:n ylläpitämä vihreiden investointien dataikkuna listasi jo vuonna 2025 yli 1 000 yksittäistä hanketta eri puolilla Suomea, ja koko hankekanta ylitti tuolloin ensimmäistä kertaa 300 miljardin euron rajan (EK:n uutinen 26.5.2026). Kaikki hankkeet eivät toteudu. Arvioiden mukaan vain osa suunnitteilla olevista hankkeista etenee lopulta rakentamiseen asti, mutta senkin jälkeen jäljelle jää kymmeniä täysin uusia suurhankkeita. Ne muuttavat kohdepaikkakuntansa taloutta pysyvästi. EK on myös huomauttanut, että Suomi tarvitsee jatkossa nykyistä enemmän juuri sähköä käyttäviä teollisia investointeja tasapainoksi sähköntuotantohankkeille, jotta koko vihreä siirtymä alkaisi kasvattaa kansantaloutta täydellä teholla (EK:n uutinen 20.8.2025). Toteutuessaan nämä hankkeet tuovat myös luonnollisesti lisää työpaikkoja alueille.

Kunnan kannattaa valmistautua ennen kuin kaivinkone saapuu

Suurhanke on kunnan palveluverkoston kannalta merkittävä muutos. Kun paikkakunnalle muuttaa satoja tai tuhansia uusia asukkaita, osa perheineen ja osa vain rakennusajaksi, kunnan pitää suunnitella etukäteen liikennejärjestelyt, päivähoito ja koulupolut. Kansainvälisen työvoiman osuus näissä hankkeissa on usein merkittävä, mikä voi tarkoittaa esimerkiksi englanninkielisen päiväkotiryhmän perustamista.

Sama ennakointi koskee majoitusta. Kun satojen tai tuhansien työntekijöiden asuminen suunnitellaan hyvissä ajoin ja riittävän lähellä työmaata, hankkeen kustannustaso pysyy kohtuullisena eikä paikkakunnan asuntomarkkina vääristy hetkellisesti.

Hyvä suunnittelu ja riittävän ajoissa liikkeelle lähteminen ratkaisevat, näkyykö suurhanke paikkakunnalla pitkäaikaisena hyötynä vai lyhytaikaisena rasitteena.

Vihreän siirtymän hankkeiden ilmastohyödyt näkyvät vuosikymmenten kuluessa koko maailmassa. Teollisuuspaikkakunnan elinvoima näkyy heti, kun ensimmäinen kaivinkone ajaa portista sisään, ja siihen kannattaa osata varautua.

Aloita kumppanin valinnasta. Tutustu Baronan vastuullisuustyöhön → 

Kirjoittaja Juho-Pekka Nojonen toimii Baronalla teollisuuden ja rakentamisen liiketoiminnasta vastaavana johtajana. Barona on mukana teollisten investointihankkeiden henkilöstökumppanina Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa.