Osaamisesta tulee merkittävin kilpailutekijä talouden kääntyessä kasvuun

Pitkän varovaisuuden jälkeen Suomen taloudessa alkaa näkyä positiivista liikettä. Yrityksissä katsotaan jälleen pidemmälle kuin seuraavaan säästökierrokseen, investointikeskustelut palaavat pöydille ja kasvun mahdollisuuksia arvioidaan aiempaa rohkeammin. Samaan aikaan tekoäly antaa uuden keinon vahvistaa työn vaikutusta, ja markkinoilla on tavallista enemmän osaajia liikkeellä. Yhdistelmä tekee tästä hetkestä yritysten kannalta poikkeuksellisen kiinnostavan.

Akava Works ennustaa Suomen talouden kasvavan 1,2 prosenttia vuonna 2026 ja 1,3 prosenttia vuonna 2027. Vuoden ensimmäinen neljännes oli odotuksia selvästi vahvempi. Samaan aikaan esimerkiksi teknologia-alalta on vapautunut markkinoille poikkeuksellisen paljon kovaa osaamista.

Kumppaneiden ja asiakkaiden kanssa käymissäni keskusteluissa näkyy jo ensimmäinen liikahdus. Rekrytointitarpeet ja investointisuunnitelmat alkavat nousta takaisin johtoryhmien pöydille aloilla, jotka ovat viimeiset pari vuotta keskittyneet lähinnä toimintansa sopeuttamiseen.

Yhdistelmä on harvinainen, sillä osaajamarkkina kiristyy yleensä juuri kasvun käynnistyessä. Nyt markkina ei ole vielä kiristynyt. Yritys, joka varmistaa tulevan kasvun selkänojan jo kasvuvaiheen alussa, lähtee kilpailuun eri asemasta kuin yritys, joka odottaa kasvun vahvistumista.

Kasvun alku on oikea aika rekrytoida

Kasvun käynnistyessä osaajamarkkina reagoi usein ensin viiveellä, kunnes vauhti kiihtyy nopeasti. Kun investoinnit käynnistyvät ja tilauskirjat täyttyvät, eri alojen yritykset lähtevät rekrytoimaan samaan aikaan. Parhaat kandidaatit saavat useita tarjouksia, rekrytointiajat pitenevät ja työnantajilla on yhä vähemmän valinnanvaraa. Sama kaava on nähty aiemminkin. Ensin markkina näyttää rauhalliselta, ja hetken päästä parhaista tekijöistä käydään jo kovaa kilpailua.

Teknologia-alan sopeuttamistoimenpiteet ovat vapauttaneet poikkeuksellisen paljon teknologiakokeneita osaajia, ja monet ovat parhaillaan hakemassa seuraavia urasteppejä. Markkinoilla on myös uransa alkuvaiheessa olevia tekijöitä, mutta poikkeuksellista on erityisesti senioritason osaamisen saatavuus. Siksi markkinassa on hetki, jossa kokenutta osaamista on liikkeellä enemmän kuin tavallisessa nousuvaiheessa.

Sopeuttamisjakso on tarkoittanut monilla aloilla hiljentynyttä rekrytointia, siirrettyjä investointeja ja osaamisaukkojen sietämistä. Nyt teknologiahankintoja käynnistetään, rooleja uudistetaan ja osaamistarpeita kartoitetaan. Kun roolit ja osaamistarpeet kirkastetaan ajoissa, rekrytointi ei jää pelkäksi kiireiseksi paikkaukseksi kasvun keskellä.

Kilpailukyky syntyy teknologiasta, ihmisistä ja oppimisesta

Kasvun alku ei tarkoita vain, että yritykset tarvitsevat lisää ihmisiä. Samalla muuttuu se, millaista osaamista tarvitaan. Teknologiainvestoinnit, tekoäly ja datan hyödyntäminen nostavat rimaa monessa roolissa. Osaajamarkkinaa kannattaa siksi katsoa sekä rekrytoinnin määrän että osaamisen laadun kautta.

Tekoäly voi olla vahva investointien vipu, koska oikein käytettynä se moninkertaistaa työn vaikutuksen. Kasvuhetkellä tekoälyn kapasiteetti kannattaa suunnata uusien asiakkuuksien rakentamiseen, nopeampaan tuotekehitykseen ja parempaan palveluun. Hyöty syntyy vasta, kun osaavat ihmiset valjastavat teknologian oikeaan käyttöön.

Organisaatio, jolla on sekä oikeat välineet että osaaminen niiden hyödyntämiseen, pystyy skaalaamaan nopeammin, kun tilauskirjat täyttyvät. Jos osaaminen puuttuu, yritys joutuu ensin rekrytoimaan, sitten perehdyttämään ja vasta sen jälkeen tuottamaan. Kasvun hetkellä ratkaisee usein se, kuinka nopeasti uusi kapasiteetti saadaan käyttöön ilman pitkää käynnistysvaihetta.

Osaamistarpeet muuttuvat nopeasti useilla aloilla

Teknologiaosaamisen saatavuus ei koske vain teknologiayrityksiä. Teollisuus, taloushallinto, logistiikka ja energia ovat kaikki aloja, joissa teknologian hyödyntäminen muuttaa työn sisältöä. Kun dataa, automaatiota ja tekoälyä viedään lähemmäs liiketoimintaa, teknologiasta tulee yhä useammin koko organisaation kilpailukykyä vahvistava voima.

Teollisuudessa sopeuttamisvaihe on monessa yrityksessä ohi, ja tulevaisuuden kyvykkyyksien rakentaminen on alkanut. Investoinnit teknologiaan lisääntyvät, mutta samaan aikaan kokeneita asiantuntijoita siirtyy eläkkeelle juuri, kun osaamistarpeet muuttuvat. Teknologia kehittyy, dataa kertyy ja prosesseja pitää kehittää aiempaa nopeammin. Monissa valmistavan teollisuuden yrityksissä iso osa asiantuntijahenkilöstöstä siirtyy eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Mestari-kisälli-malli tarjoaa yhden vastauksen teollisuuden osaamishaasteeseen. Pian eläköityvä kokenut asiantuntija siirtää hiljaista tietoa uudelle tulijalle työssäoppimisen kautta. Parhaimmillaan organisaatio ei vain säilytä vanhaa osaamista, vaan yhdistää sen uuden tekijän tuoreisiin näkökulmiin.

Taloushallintoalalla on käynnissä vastaava ilmiö. Työ vaatii yhä enemmän asiantuntijuutta, mutta uutta osaamista ei rakennu riittävän nopeasti pelkän rekrytoinnin varaan. Sarasen ja Taloushallintoliiton tutkimuksessa 86 prosenttia alan päättäjistä arvioi, että työ vaatii tulevaisuudessa enemmän asiantuntijuutta. Samaan aikaan 46 prosenttia ei aio rekrytoida seuraavan 12 kuukauden aikana, ja eläköityminen kasvaa.

Aloja yhdistää sama rakenne. Työ muuttuu, kokeneita tekijöitä poistuu ja uuden osaamisen pitäisi ehtiä kiinni arkeen ennen kuin vanha tieto katoaa mukana.

Valmiita osaajia ei löydy hyllystä

Kun työ muuttuu nopeasti, valmiita osaajia on hankala löytää. Monessa roolissa tarvittava osaaminen syntyy vasta työn, ohjauksen ja toimialan ymmärtämisen kautta. Polku vaihtelee aloittain, mutta käytännön osaaminen kasvaa parhaiten kiinni työhön tekemisen kautta.

Kokeneen osaajan rooli pysyy välttämättömänä myös tekoälyaikana. Tekoäly tuottaa koodia ja automatisoi prosesseja, mutta liiketoimintaymmärrys ja kyky arvioida tekoälyn tuottamien ratkaisujen kestävyyttä pitkällä aikavälillä vaativat kokemusta. Kehittyvä osaaminen tarvitsee rinnalleen ihmisen, joka osaa arvioida suuntaa, laatua ja seurauksia.

Syksyn alkaessa monen organisaation johdolla on edessään isoja päätöksiä. Talous näyttää vahvistumisen merkkejä, kokeneita osaajia on markkinassa liikkeellä ja teknologia muuttaa työn sisältöä jo ennen kuin kasvu näkyy täysimääräisesti tilauskirjoissa.

Osaamista kannattaa rakentaa silloin, kun organisaatiolla on vielä aikaa valita suunta, perehdyttää ihmiset ja kiinnittää uusi osaaminen osaksi arkea.

Kirjoittaja Mirja Hosionaho on Sarasen toimitusjohtaja. Osaamisen kehittämiseen, uuden osaamisen rekrytointiin ja organisaatioiden muutostilanteisiin erikoistunut Saranen on osa Baronaa.